Pankit poliittisen myllerryksen keskipisteessä
Kesällä 1993 suomalaiset sanomalehdet julkaisivat uutisia huomattavista sakoista, joita oli langetettu suomalaisille Pietarissa toimiville yrityksille. Nämä olivat maksaneet käteisellä maksuja, jotka olisi pitänyt suorittaa pankkitilien välityksellä. Yritysten mukaan käteismaksut olivat kuitenkin ainoa tapa hoitaa maksut riittävän nopeasti, koska venäläiset pankit toimivat liian hitaasti ja ovat lisäksi epäluotettavia. Sakkojen taustalla nähtiin myös Venäjän poliittinen valtataistelu, jossa vanhoilliset ajavat ulkomaisten yritysten toiminnan vaikeuttamista.
Venäjän pankkijärjestelmää kohtaan on viime aikoina esitetty myös venäläiseltä taholta voimakasta kritiikkiä, jonka mukaan pankkien väliset maksut kestävät viikkoja, maksuasiakirjat katoavat matkalla pankista toiseen ja virheet, jopa suoranaiset väärinkäytökset ovat hyvin tavallisia. Kritiikin kohteena on hyvin usein ollut myös Venäjän keskuspankki, jota on syytetty inflaation lietsomisesta ja liian löysästä rahapolitiikasta. Erityisesti kesällä 1993 toteutettu ja huonosti valmisteltu seteliuudistus sai vastaansa protestivyöryn.
Keskuspankki on puolestaan joutunut tasapainoilemaan kahden tulen välissä toisaalta uudistuslinjaa sekä tiukkaa talouspolitiikkaa ajavan hallituksen rahapolitiikan toimeenpanijana ja toisaalta vanhoillisen parlamentin valvomana viranomaisena. Poliittisen taistelun ratkettua Jeltsinin erävoittoon keskuspankin asema on selkiintynyt ainakin uusiin vaaleihin asti.
Poliittisen valtataistelun konkreettisena välikappaleena on viime kuukausien kuluessa ollut myös Venäjän uusi pankkilaki, jonka voimaantulon presidentti Jeltsin on jo kahteen kertaan estänyt veto-oikeudellaan. Varsinaisen lain sisällöstä ei ole ollut erimielisyyttä, mutta korkein neuvosto laati lakiin voimaantuloasetuksen, joka olisi rajoittanyt ulkomaisten pankkien toimintamahdollisuuksia Venäjällä huomattavasti ja jota uudistusmieliset eivät halunneet hyväksyä. Tällä kohdin rintamalinjat eivät tosin menneet tiukasti vanhoillisten ja uudistusmielisten ryhmittelyn mukaisesti vaan ulkomaisten pankkien toiminnan rajoittamista ajoivat voimakkaimmin venäläiset pankit, jotka pelkäsivät ulkomaisten pankkien muodostuvan ylivoimaisiksi kilpailijoiksi.
Pietarissa on kesän ja syksyn 1993 aikana aloittanut toimintansa kolme ulkomaista pankkia, vaikka niitä koskevien uusien rajoitusten kohtalo on edelleenkin auki. Miten pietarilaiset pankit venäläiset tai ulkomaiset toimivat ja palvelevat asiakkaitaan tällaisissa olosuhteissa? Seuraava katsaus pyrkii vastaamaan edellä olevaan kysymykseen pääasiassa Pietarissa elokuun lopussa tehtyjen pietarilaisten pankkiirien sekä suomalaisten yritysten haastattelujen perusteella.
Katsauksen aluksi kuvataan pietarilaista pankkijärjestelmää, eri pankkien toiminnan lähtökohtia sekä pankkien välistä kilpailutilannetta. Seuraavaksi paneudutaan pankkien toimintaan niiden omien kuvausten pohjalta ja lopuksi tarkastellaan asiaa asiakkaiden, erityisesti suomalaisten yritysten kannalta. Venäjän pankkijärjestelmän pitemmän ajan kehityksestä kiinnostuneet lukijat löytävät taustatietoja tämän julkaisun aikaisemmissa numeroissa julkaistuista artikkeleista. Käytännön pankkitoiminnan kannalta eräs tärkeimmistä Venäjän pankkitoiminnan erikoisuuksista on liikkeellä olevan rahan jako tilirupliin ja käteiseen rahaan. Toisin kuin Suomessa nämä eivät ole yleensä keskenään vaihdettavissa.
Uudelleenjulkaistu pdf-muodossa 2002.
Reprint in PDF format 2002.