2008
28/2008
Population ageing and fiscal sustainability in Finland: a stochastic analysis
Kirjoittaja(t): Jukka Lassila – Tarmo Valkonen
2008. 71 sivua.
Julkaisija: Suomen Pankki
ISBN 978-952-462-476-3 (painettu julkaisu)
ISBN 978-952-462-477-0 (verkkojulkaisu)
Hakusanat: julkinen talous, rahoituksellinen kestävyys, riskit, stokastiset simuloinnit, H30, H62, H63, J11, Jukka Lassila, Tarmo Valkonen
Tutkimuksessa analysoidaan Suomen julkisen talouden kestävyyttä käyttäen stokastisia arvioita kuvaamaan tulevaisuuden väestöriskejä sekä varallisuuteen ja velkoihin liittyviä tuottoriskejä. Väestön ikääntyessä eläkemenot ja julkiset terveys ja hoivamenot kasvavat ja koulutusmenot pienenevät, jos menot henkeä kohti kehittyvät nykykäytännön mukaisesti. Jos väestö ikääntyy odotuksenmukaisesti ja tuottoihin ei liity pitkäaikaisia yllätyksiä, nykyinen verotaso ei riitä näiden menojen rahoittamiseen, joskaan korotustarve ei ole kovin suuri. Vaikka suuren korotustarpeen – bruttoveroasteella mitaten esimerkiksi yli 5 prosenttiyksikköä – todennäköisyys on suhteellisen pieni, sitä ei kuitenkaan voi jättää huomiotta. Tarpeen realisoituminen uhkaisi koko hyvinvointijärjestelmän tasapainoa. Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea rahoituksellista kestävyyttä parantavaa toimenpidettä. Eläkkeiden elinaikakerroin, joka tulee lähivuosina voimaan, parantaa kestävyystilannetta ja vähentää siihen liittyvää epävarmuutta. Samoin tekisi siirtyminen ruotsalaistyyppiseen maksuperusteiseen mutta ei täysin rahastoituun eläkejärjestelmään (NDC). Politiikka, jossa eläkerahastot sijoittavat enemmän osakkeisiin, parantaa odotettua rahoitustilannetta, koska sijoitusten odotettu tuotto kasvaa. Tämä edellyttää, että rahastojen koon suurempi vaihtelu ei johda eläkesääntöjen muuttamiseen. Kestävyysarvioihin liittyvä epävarmuus kasvaa suuremman riskinoton myötä.