2009
26/2009
Transmission of macro shocks to loan losses in a deep crisis: the case of Finland
Kirjoittaja(t): Esa Jokivuolle – Matti Viren – Oskari Vähämaa
2009. 31 sivua.
Julkaisija: Suomen Pankki
ISBN 978-952-462-540-1 (painettu julkaisu)
ISBN 978-952-462-541-8 (verkkojulkaisu)
Hakusanat: luottoriski, pankkien luottotappiot, pankkikriisi, makrotaloudelliset sokit, konkurssiaste, stressitestaus, C15, E37, G01, G21, G32, G33, Esa Jokivuolle, Matti Viren, Oskari Vähämaa
Tässä tutkimuksessa mallinnetaan kokonaisluottotappioita, joita on aiheutunut suomalaisille pankeille yritysluotoista erityisesti Suomen suuren laman aikana 1990-luvun alussa. Työ perustuu Sorgen ja Virolaisen (2006) malliin, jota laajennetaan eri tavoin. Laajennetulla mallilla tehdään simulaatioita kokonaisluottotappioista. Simulointitulosten perusteella voidaan tehdä alustavia päätelmiä siitä, mihin suuntaan alkuperäistä mallia olisi hyödyllisintä kehittää. Tulosten perusteella keskimääräisen tappio-osuuden (LGD) määräytyminen suhdannevaiheen mukaan on mallin tärkein kehityspiirre. Työssä tarkastellaan myös luottotappiomallin historiallista selityskykyä. Skenaarioanalyysi paljastaa, että pitkittynyt syvä taantuma tai useiden makrotaloudellisten sokkien samanaikaisuus vaikuttaa kumulatiivisiin luottotappioihin kiihdyttävästi. Tämä tulos tähdentää, että uhkaavaan kriisiin on puututtava riittävän ajoissa. Lopuksi verrataan pankkisektorin kokonaisluottotappioiden vuoden 2007 lopun todennäköisyysjakaumaa siihen todennäköisyysjakaumaan, joka edelsi 1990-luvun alun kriisiä. Vertailu osoittaa, että luottoriskit olivat kasvaneet huomattavasti ennen 1990-luvun alun kriisiä.