Macroeconomy and Consumer Sentiment: Performance of the Finnish Consumer Barometer after Ten Years
Viimeisten parin vuosikymmenen aikana taloudenpitäjien odotusten rooli on noussut kiinnostuksen kohteeksi taloudellista käyttäytymistä ennakoivana ja siihen vaikuttavana tekijänä. Odotukset eivät toki aina toteudu, mutta saattavat vaikuttaa ratkaisevasti taloudelliseen aktiivisuuteen käyttäytymispäätösten kautta. Kuluttajabarometrikyselyn tarkoituksena on arvioida kuluttajien käsityksiä menneestä sekä selvittää heidän odotuksiaan ja aikomuksiaan. Kuluttajabarometrien on havaittu tuottavan myös makrotaloudellisen ennakoinnin kannalta arvokasta informaatiota, jota ei ole välttämättä saatavilla mistään muusta tilastolähteestä. Esimerkiksi Suomen 1990-luvun kysyntälama olisi ollut paremmin ennakoitavissa, jos kuluttajien luottamusindikaattoriin taloudellisen toimeliaisuuden tunnuksena olisi jo tuolloin uskallettu paremmin luottaa. Taloudellisen aktiivisuuden vaihteluista merkittävä osa liittyy kotitalouksien kulutuskysynnän vaihteluun jo pelkästään siitä syystä, että yli puolet bruttokansantuotteesta on yksityistä kulutusta.
Euroopassa kuluttajabarometrikyselyjä on tehty säännöllisesti jo 1970-luvun alkupuolelta asti, mutta Suomessa vasta vuodesta 1987 lähtien. Suomessa kyselyä tehtiin aluksi kahdesti vuodessa, vuoden 1991 syksystä neljännesvuosittain ja vuoden 1995 lokakuusta lähtien kuukausittain. Keskuspankin inflaatiotavoitteen kannalta kiintoisia käsityksiä kuluttajien inflaatio-odotuksista on suoraan vuosiprosentteina kysytty niin ikään vuoden 1995 lopulta alkaen. Tätä aiemmin inflaatio-odotuksista on saatu tietoa ns. saldolukujen avulla.
Tässä selvityksessä arvioidaan kotitalouksien odotusten ennustekykyä kuluttajabarometriaineiston valossa. Kuluttajien luottamusindikaattori, joka muodostetaan viiden erillisen koko maan ja kuluttajan omaa taloudentilaa selvittävän kysymyksen avulla, mittaa jo varsin tarkasti bruttokansantuotteen muutoksia. Kuluttajien arvioiden luontevin alue on kuitenkin kulutus- ja säästämiskäyttäytyminen, jonka ennakointiin barometrikyselyt tuottavat usein hyödyllistä ja nopeasti valmistuvaa aineistoa. Kukapa muukaan voisi tietää paremmin esimerkiksi kestokulutushyödykkeiden, kuten asunnon tai auton ostoaikeita kuin kotitalous itse? Selvitämme barometriodotusten ennustekykyä, ennustehorisonttia sekä lisäselitysvoimaa myös osana makrotaloudellisia ennusteyhtälöitä, jolloin näiden odotusten merkitys varsinaisesti punnitaan. Kuluttajien odotuksilla ja aikomuksilla on eräissä ennusteyhtälöissä ilmeisen merkittävää ennustekykyä.