Current Income and Private Consumption-Saving Decisions: Testing the Finite Horizon Model
Tutkimuksessa arvioidaan finanssipolitiikan — verotuksen, budjettialijäämän ja julkisen kulutuksen — vaikutusta talouteen yksityisen kulutuksen ja säästämisen näkökulmasta. Tutkimuksen keskeisenä pyrkimyksenä on selvittää, tukevatko empiiriset havainnot perinteistä keynesiläistä lähestymistapaa vai Ricardon velkaneutraliteettihypoteesia, jonka mukaan finanssipolitiikka on tehotonta: velalla rahoitettu verojen alentaminen eli budjettialijäämän kasvu ei lisää yksityistä kulutusta eikä siten ole taloutta elvyttävää. Tutkimus perustuu ajan yli optimoivan kuluttajan mallille, jossa kuluttajien suunnitteluhorisontti on äärellinen ja jossa kulutus riippuu odotetusta elinikäisestä varallisuudesta. Julkinen kulutus vaikuttaa mallissa yksityisen kulutuksen aikauraan sikäli kuin sillä on vaikutusta kotitalouksien kokemaan hyvinvointiin. Empiirinen aineisto käsittää kymmenen EU-maata ja kattaa vuodet 1961–1994. Analyysimenetelmänä on käytetty epälineaarista instrumenttimuuttujamenetelmää (GMM). Tulokset hylkäävät Ricardon velkaneutraliteettihypoteesin lähes kaikissa maissa. Hylkääminen ei näyttäisi niinkään johtuvan kuluttajien äärellisestä suunnitteluhorisontista kuin kulutuksen ja nykyhetken tulojen välisestä voimakkaasta riippuvuudesta. Tulosten mukaan julkinen kulutus ja yksityinen kulutus ovat kuluttajien hyötyfunktioissà paremminkin riippumattomia tai toisiaan täydentäviä kuin toisiaan korvaavia.