Tässä tutkimuksessa tarkastellaan optimaalisen rahapolitiikan määräytymistä kahden avoimen talouden tapauksessa, jossa keskuspankin oppiminen liittyy sen pyrkimyksiin päivittää oma käsityksensä inflaation aktiivisuuvaikutusten suuruudesta. Tutkimuksessa osoitetaan, että koti- ja ulkomaisen rahapolitiikan strateginen vuorovaikutus lisää syytä varovaisuuteen rahapolitiikassa. Aktivistinen rahapolitiikka, jonka tarkoituksena on edistää keskuspankin oppimisprosessia, ei ole optimaalista, koska se laukaisee voimakkaan vastareaktion ulkomaisen keskuspankin taholta. Tasapainossa aktivistinen tai kokeileva kotimaan rahapolitiikka ei näin ollen edistä hyvinvointia, mistä puolestaan seuraa, että optimaalinen rahapolitiikka korostaa varovaisuutta.