Credit allocation, capital requirements and procyclicality
Pankkien vakavaraisuussääntelyn uudistuksessa (Basel II) on keskeisenä tavoitteena se, että sääntely tehostaisi pankkiluottojen kohdentumista. Toisaalta uusien vakavaraisuusvaatimusten pelätään vahvistavan suhdanteita. Näiden asioiden yhteisvaikutuksesta ei ole kuitenkaan juuri keskusteltu. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Basel II:n vaikutusta luottojen optimaaliseen kohdentumiseen. Kilpailullisessa luottomarkkinamallissa yrittäjät voivat hakea luottoa projekteille, joilla on erilainen riski ja joiden riski riippuu lisäksi suhdannetilasta. Tämä johtaa liian suuriin riskipitoisiin investointeihin, koska luotonottajista vähäisen riskin ottavat kompensoivat suuren riskin ottavia sellaisen hintamekanismin kautta, joka perustuu todennäköisyyteen, miten yrittäjät onnistuvat keskimäärin. Tulokseksi saadaan, että Basel II:n kaltainen riskiperusteinen vakavaraisuusvaatimus lieven¬tää ristisubventiota ja tehostaa siten luottojen kohdentumista. Tästä seuraa, että Basel II sääntely ei välttämättä voimista suhdanteita, koska riskipitoisimpien investointien suhteellisen osuuden pieneneminen voi vähentää pankkien luoton-annon suhdanneherkkyyttä. Simulointitulokset osoittavatkin, että Basel II -tyyppisessä vakavaraisuussääntelyssä suhdannevaihtelu on jonkin verran vähäisempää kuin kiinteiden vakavaraisuusvaatimusten järjestelmässä, kun asiaa mitataan joko kumulatiivisen kokonaistuotannon tai kokonaistuotannon vaihteluiden avulla. Kaikkein vähäisin suhdannevaihtelu saavutetaan optimaalisilla riskiperusteisilla vakavaraisuusvaatimuksilla, jotka ovat Basel II -vaatimuksia tiukemmat ja joita lievennetään suhdannetaantumassa.