Pankkien uusi Baselin komitean suosituksiin perustuva vakavaraisuussäännöstö eli Basel II perustuu kolmeen toisiaan täydentävään ns. pilariin. Valtaosassa Basel II:n taloudellisia vaikutuksia koskevista tutkimuksista keskitytään pilarin 1, eli vähimmäispääomavaatimuksen laskentaa koskevien säännösten vaikutusten arviointiin. Tässä työssä sen sijaan tarkastellaan pilarin 1 ja pankkien julkistamisvaatimuksia koskevan pilarin 3 yhteisvaikutusta pankkien riskinottokannustimiin epätäydellisen pankkikilpailun mallissa, jossa pankin vanhat osakkeenomistajat, ns. sisäpiiriläiset, johtavat pankkia ja maksimoivat omaa hyötyään. Mallissa pääomavaatimusten tavoitteena on kohdistaa pankin epäonnistuneen riskinoton kustannuksia osakkeenomistajille ja siten lieventää täysimääräisen talletussuojan vääristämiä pankkien riskinottokannustimia. Mallissa osoitetaan, että tämä pääomavaatimusten positiivinen ns. capital-at-risk-kannustinvaikutus voi olla suurempi Basel II:n luottoriskin standardimenetelmässä kuin Basel II:n sisäisten luokitusten (IRB) menetelmässä silloin, kun pilarin 3 edellyttämät tiedot antavat pankin riskillisyydestä tarkan kuvan, ja pienempi silloin, kun ne antavat riskillisyydestä epätarkan kuvan.