Sijoitusten riskiperusteinen luokittelu Suomen lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä
Eläkevakuutusyhtiön riittävä vakavaraisuus takaa eläkkeiden maksun myös rahoitusmarkkinoiden kriisitilanteissa. Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä (TyEL) vaadittu toimintapääoman taso, vakavaraisuusraja, ja sen laskenta määritellään laissa. Vakavaraisuusrajan määrittämiseksi rahoitusinstrumentit täytyy luokitella riskin mukaan yhteen tai tarvittaessa useampaan laissa määritellyistä viidestä luokasta. Vakavaraisuusraja lasketaan tämän jälkeen luokittelun perusteella luokkien keskituottojen, volatiliteettien ja korrelaatioparametrien avulla.
Vakavaraisuuskehikko perustuu oleellisesti Markowitzin portfolioteoriaan, ja vakavaraisuusrajan laskennassa oletetaan sijoitustuottojen jakautuneen gaussisen tuottojakauman mukaisesti. Useiden sijoitusinstrumenttien tapauksessa tämä oletus ei kuitenkaan päde. Lisäksi epälikvidien sijoitusten luokittelu, lyhyen tuottohistorian käsittely ja yksittäisten sijoituskohteiden yhdistely (portfoliointi) tuovat omat haasteensa luokitteluun. Tässä tutkimuksessa ehdotetaan ratkaisuksi kahta menetelmää: 1) päätöksenteon puumalli ja 2) bayesilainen metodi. Kummassakin näistä luokittelumenetelmistä otetaan huomioon tuottojakauman ”paksuhäntäisyys” ja osoitetaan, miten kvalitatiivinen riskinäkemys yhdistetään tarvittaessa kvantitatiiviseen luokitteluprosessiin. Yhdistettynä sopiviin datamuunnoksiin kumpikin tutkituista menetelmistä osoittautui tehokkaaksi luokittelumenetelmäksi TyEL-järjestelmässä.