EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 14.12.2017
Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kokouksessa olivat läsnä myös euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerron nyt kokouksen tuloksista.
EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin.
EKP:n neuvosto vahvisti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa on tammikuusta 2018 alkaen tarkoitus jatkaa ostoja 30 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia syyskuun 2018 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Jos kehitysnäkymät muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis kasvattamaan ostojen määrää ja/tai pidentämään omaisuuserien osto-ohjelman kestoa. Eurojärjestelmä jatkaa ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman sijoittamista uudelleen vielä pidemmän aikaa ostojen päättymisen jälkeen ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen. Näin edistetään sekä suotuisaa likviditeettitilannetta että asianmukaista rahapolitiikan mitoitusta.
EKP:n rahapoliittisten päätösten ansiosta rahoitusolot ovat edelleen erittäin suotuisat. Se on ensiarvoisen tärkeää, jotta inflaatiovauhti saadaan palautumaan kestävästi hieman alle kahteen prosenttiin. Saatujen tietojen ja tuoreimpien eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioiden perusteella talouskasvu on vahvaa ja kasvunäkymät ovat kohentuneet merkittävästi. Vahva suhdannekehitys ja talouden käyttämättömän kapasiteetin merkittävä väheneminen lisäävät luottamusta siihen, että inflaatiovauhti lähenee tavoitetta. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat kuitenkin pysyneet kaiken kaikkiaan vaimeina, eikä vielä ole luotettavia merkkejä pysyvämmästä nopeutumistrendistä. Runsas rahapoliittinen elvytys on siis edelleen tarpeen, jotta pohjainflaation nopeutumispaineiden kasvu voi jatkua ja tukea kokonaisinflaation kehitystä keskipitkällä aikavälillä. Kasvua tukevaa vaikutusta ylläpidetään lokakuun rahapolitiikkakokouksessa päätetyllä omaisuuseräostojen jatkamisella, jo ennestään mittavilla arvopaperiomistuksilla ja takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksilla sekä tulevaa korkokehitystä koskevalla ennakoivalla viestinnällä.
Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen talouskasvu jatkui vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. BKT:n neljännesvuosikasvu oli 0,6 % (toisella neljänneksellä 0,7 %). Tuoreimpien tilasto- ja kyselytietojen perusteella kasvu on vakaata ja laaja-alaista. Rahapoliittisten toimien vaikutus on edistänyt velkataakan purkamista, ja se tukee edelleen kotimaista kysyntää. Yksityinen kulutus saa vetoapua kotitalouksien varallisuuden kasvusta sekä työllisyyden jatkuvasta kohenemisesta, joka perustuu osin aiempiin työmarkkinauudistuksiin. Yritysten investointien kehitys vauhdittuu edelleen erittäin suotuisien rahoitusolojen, yritysten kannattavuuden paranemisen ja vahvistuvan kysynnän ansiosta, ja myös asuinrakennusinvestoinnit ovat kasvaneet edelleen viime vuosineljänneksillä. Lisäksi maailmantalouden laaja-alainen kasvu tukee euroalueen vientiä.
Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2017 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 2,4 % vuonna 2017 ja 2,3 % vuonna 2018 sekä 1,9 % vuonna 2019 ja 1,7 % vuonna 2020. BKT:n kasvunäkymät on nyt arvioitu huomattavasti vahvemmiksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2017 arvioissa.
Euroalueen talousnäkymiin liittyvät riskit ovat yhä jokseenkin tasapainossa. Yhtäältä vahva suhdannekehitys, jota luottamusindikaattorien suotuisana pysynyt kehitys tukee, voisi johtaa uusiin odotettuakin myönteisempiin kasvulukuihin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta ennakoitua heikomman kehityksen riskit liittyvät edelleen lähinnä kehitykseen maailmalla ja valuuttamarkkinoilla.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli marraskuussa 1,5 % (lokakuussa 1,4 %). Pohjainflaatio on indikaattorien perusteella kuitenkin hieman hidastunut viime aikoina – osin erityistekijöiden vuoksi. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella vuotuisen inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan lähikuukausina mutta nopeutuvan sitten jälleen. Hidastuminen johtuu pääasiassa energian hintakehitykseen liittyvästä vertailuajankohdan vaikutuksesta. Keskipitkällä aikavälillä pohjainflaation odotetaan nopeutuvan maltillisesti EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun, käyttämättömän kapasiteetin vähenemisen ja palkkakehityksen nopeutumisen tuella.
Samankaltainen kuva välittyy myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2017 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,5 % vuonna 2017 ja 1,4 % vuonna 2018 sekä 1,5 % vuonna 2019 ja 1,7 % vuonna 2020. Kokonaisinflaatiovauhti on arvioitu hieman nopeammaksi kuin syyskuisissa EKP:n asiantuntijoiden arvioissa, mikä johtuu pääasiassa öljyn ja elintarvikkeiden hintojen noususta.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkuu vakaana: vuotuinen kasvuvauhti oli lokakuussa 5,0 % (syyskuussa 5,2 %). Kasvun taustalla ovat EKP:n rahapoliittisten toimien vaikutus sekä likvideimpien talletusten hallussapidon alhaiset vaihtoehtoiskustannukset. M3:n kasvua vauhditti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti (M1), jonka vuotuinen kasvuvauhti oli lokakuussa 9,4 % (syyskuussa 9,8 %).
Yksityisen sektorin lainakanta jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta elpymistä. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui lokakuussa 2,9 prosenttiin (syyskuussa 2,4 %), ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi ennallaan 2,7 prosentissa.
Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otettujen rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittyminen edistää edelleen merkittävästi kotitalouksien ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin kestävää palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on vieläkin edistettävä kasvua vahvasti tukevan rahapolitiikan keinoin.
Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan päättäväisesti toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseksi ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti kaikissa euroalueen maissa, jotta voidaan parantaa talouksien kestokykyä, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja lisätä tuottavuutta ja kasvupotentiaalia euroalueella. Finanssipolitiikan saralla on yhä selvemmin syytä kerryttää jälleen julkisen talouden puskureita, nyt kun kasvu muuttuu koko ajan vakaammaksi ja laaja-alaisemmaksi. Tämä on tärkeää varsinkin niissä maissa, joiden julkinen velka on suuri. Kaikkien maiden kannalta olisi hyödyllistä tehostaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua. Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn täysimääräinen, selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta parantaa euroalueen talouden kestokykyä. Talous- ja rahaliiton vahvistaminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto kannustaa jatkamaan keskustelua pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin saattamisesta valmiiksi sekä talous- ja rahaliiton institutionaalisten järjestelyjen tehostamisesta.
Vastaamme nyt kysymyksiin.