EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 12.12.2019
Hyvät kuulijat, tervetuloa lehdistötilaisuuteen. Minulla oli tänään ilo ja kunnia johtaa ensimmäistä kertaa puhetta EKP:n neuvoston rahapolitiikkakokouksessa. Kerromme nyt varapääjohtajan kanssa kokouksen tuloksista. Kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis.
EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.
Omaisuuserien osto-ohjelmassa on jälleen tehty uusia ostoja 1.11.2019 alkaen: omaisuuseriä ostetaan nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.
Lisäksi osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
EKP:n neuvoston lokakuun lopun kokouksen jälkeen saatujen tietojen perusteella sekä inflaatiopaineet että euroalueen talouskasvu ovat pysyneet vaimeina, joskin on jo merkkejä siitä, että talouskehitys vakaantuu jonkin verran hidastumisesta huolimatta ja pohjainflaatiokin hieman nopeutuu odotusten mukaisesti. Työllisyyden jatkuva kasvu ja palkkojen nousu tukevat edelleen euroalueen talouden kestokykyä.
EKP:n neuvoston syyskuun kokouksessa päätettyjen laajojen rahapoliittisten toimien huomattava elvyttävä vaikutus varmistaa, että rahoitusolot ovat suotuisat kaikilla talouden sektoreilla. Kotitalouksien ja yritysten lainansaannin helpottuminen edistää kulutusta ja yritysten investointeja ja sitä kautta myös euroalueen talouskasvua ja kotimaisten hintapaineiden kasvua, mikä tukee inflaatiovauhdin vakaata palautumista lähemmäksi keskipitkän aikavälin tavoitetta.
Inflaationäkymät ovat vaimeat, joten EKP:n neuvosto totesi jälleen, että vahvasti kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pidemmän aikaa, jotta pohjainflaatio voi vahvistua ja kokonaisinflaation kehitystä voidaan edistää keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto seuraa siis tarkasti inflaatiokehitystä ja rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittymistä talouteen. Ennakoivalla viestinnällä varmistetaan, että rahoitusolojen kehitys myötäilee inflaationäkymien muutoksia. EKP:n neuvosto on joka tapauksessa edelleen valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.
Taloudellisessa analyysissa voitiin vahvistaa, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 0,2 % (eli sama kuin edellisellä neljänneksellä). Kansainvälinen kauppa kärsii jatkuvasti sitkeästä maailmanlaajuisesta epävarmuudesta, mikä huonontaa edelleen etenkin euroalueen tehdasteollisuuden tilannetta ja vaimentaa investointien kasvua. Tuoreiden tilasto- ja kyselytietojen mukaan kehitys on yleisesti ottaen heikkoa, mutta euroalueen talouskasvu vaikuttaa jonkin verran vakaantuneen hidastumisesta huolimatta. Palvelu- ja rakennusaloilla kehitys on pysynyt vakaana, vaikka se onkin hidastunut jonkin verran vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Euroalueen talouskasvu saa edelleen vetoapua suotuisista rahoitusoloista, työllisyyden kasvun ja palkkojen nousun jatkumisesta, varovaisen elvyttävästä finanssipolitiikasta sekä maailmantalouden jatkuvasta (joskin hieman hidastuvasta) kasvusta.
Samankaltainen näkemys välittyy euroalueen talousnäkymiä koskevista eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2019 arvioista. Niissä euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 1,2 % vuonna 2019 ja 1,1 % vuonna 2020 sekä 1,4 % vuonna 2021 ja vuonna 2022. BKT:n kasvunäkymät vuodelle 2020 on nyt arvioitu hieman heikommiksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2019 arvioissa.
Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan geopoliittisten tekijöiden, protektionismin kasvun ja kehittyvien markkinoiden heikkouksien vuoksi, mutta riskit eivät ole yhtä merkittäviä kuin aiemmin.
Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio nopeutui marraskuussa 1,0 prosenttiin (lokakuussa 0,7 %). Syynä oli pääasiassa palvelujen ja elintarvikkeiden hintojen nousun vauhdittuminen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella kokonaisinflaation odotetaan nopeutuvan jonkin verran tulevina kuukausina. Inflaatio-odotukset ovat indikaattorien mukaan vaimeita. Myös pohjainflaation indikaattorit ovat pysyneet yleisesti ottaen vaimeina, joskin merkit viittaavat siihen, että pohjainflaatio olisi odotusten mukaisesti hieman nopeutunut. Vaikka työvoimakustannusten nousupaineet ovat vahvistuneet työmarkkinatilanteen kiristymisen myötä, talouskasvun heikentyminen on jarruttanut kustannuspaineiden vaikutuksen välittymistä inflaatiovauhtiin. Inflaation odotetaan kuitenkin nopeutuvan keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittisten toimien, jatkuvan talouskasvun ja palkkojen vakaan nousun tukemana.
Samankaltainen kuva välittyy myös eurojärjestelmän asiantuntijoiden joulukuun 2019 arvioista, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,2 % vuonna 2019 ja 1,1 % vuonna 2020 sekä 1,4 % vuonna 2021 ja 1,6 % vuonna 2022. Syyskuisiin EKP:n asiantuntijoiden arvioihin verrattuna vuoden 2020 YKHI-inflaatio on nyt arvioitu hieman nopeammaksi ja vuoden 2021 inflaatiovauhti hieman hitaammaksi pääasiassa energian odotetun hintakehityksen vuoksi.
Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli lokakuussa ennallaan eli 5,6 %. Lavean rahan jatkuvan kasvun taustalla ovat pankkien luotonanto yksityiselle sektorille ja M3-erien hallussapidon pienet vaihtoehtoiskustannukset suhteessa muihin rahoitusinstrumentteihin. Lavean rahan kasvua vauhdittaa silti edelleen eniten suppea raha-aggregaatti M1.
Yrityslainakannan ja kotitalouksien lainakannan kasvu pysyi vahvana. Sitä edisti kasvua tukevan rahapolitiikan vaikutuksen välittyminen pankkien lainakorkoihin. Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti nopeutui lokakuussa 3,8 prosenttiin (syyskuussa 3,6 %), ja myös kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti jatkoi asteittaista nopeutumistaan: se oli lokakuussa 3,5 %. Kasvua tukeva rahapolitiikka auttaa pitämään pankkien luotonantotilanteen erittäin suotuisana ja helpottaa jatkossakin rahoituksensaantia kaikilla talouden sektoreilla ja erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä.
Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on yhä tarpeen, jotta inflaatio palautuu edelleen vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.
Rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan entistä päättäväisemmin toimia pitkän aikavälin kasvupotentiaalin parantamiseksi, kokonaiskysynnän tukemiseksi tämänhetkisessä tilanteessa ja heikkouksien vähentämiseksi. Rakennepoliittisten toimien toteuttamista on vauhditettava huomattavasti euroalueen maissa, jotta voidaan lisätä euroalueen tuottavuutta ja kasvupotentiaalia, vähentää rakenteellista työttömyyttä ja parantaa talouksien kestokykyä. Vuoden 2019 maakohtaisten suositusten tulisi viitoittaa rakenneuudistuksia.
Finanssipolitiikan odotetaan pysyvän euroalueella varovaisen elvyttävänä vuonna 2020 ja tukevan talouskehitystä. Heikentyneiden talousnäkymien valossa EKP:n neuvosto pitää myönteisenä, että euroryhmä on peräänkuuluttanut maittain eriytettyjä finanssipoliittisia toimia ja tarjoutunut koordinoimaan niitä. Maiden, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, tulisi ryhtyä hyvissä ajoin tehokkaisiin toimiin. Maissa, joissa julkisen talouden velka on suuri, tulisi harjoittaa varovaista finanssipolitiikkaa ja saattaa rakenteellinen rahoitusasema tavoitteen mukaiseksi, jotta automaattiset vakauttajat voivat toimia vapaasti. Kaikkien maiden olisi tehostettava vielä entisestään toimia, joilla parannetaan julkisen talouden edellytyksiä tukea kasvua.
EU:n finanssi- ja talouspoliittisen ohjausjärjestelmän selkeä ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta on edelleen olennaista euroalueen talouden kestokyvyn edistämiseksi. Talous- ja rahaliiton toiminnan parantaminen on yhä ensiarvoisen tärkeää. EKP:n neuvosto arvostaa meneillään olevaa työtä ja kehottaa ryhtymään päättäväisiin lisätoimiin, jotta pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni saadaan valmiiksi.
Vastaamme nyt kysymyksiin.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.