Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Avoimet ovet -tapahtuman avajaiset 28.9.2022
Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,
Lämpimästi tervetuloa maailman 4. vanhimpaan keskuspankkiin ja Suomen Pankin avoimien ovien avajaisiin!
Kun otin Suomen Pankin pääjohtajan tehtävän vastaan reilut neljä vuotta sitten, huomasin pian, että yksi mieltä virkistävimmistä, henkisesti ravitsevimmista tehtävistä on pankin taidetoimikunnan puheenjohtajuus.
Suomen Pankin taidekokoelma on koko kansakunnan omaisuutta. Siksi järjestämme säännöllisesti yleisölle avoimia näyttelyitä. Taideteosten esittelystä vastaa kolmisenkymmentä pankkilaista – ei mitään harrastelijoita, vaan taiteen syväosaajia. Tätä pääsette kohta testaamaan.
Haluan kiittää kaikkia pankkilaisia ja yhteistyökumppaneitamme, jotka ovat tämän näyttelyn mahdollistaneet. Kiitos teille, hyvät taideoppaat, ja kiitos maksujärjestelmät-osaston asiantuntijat, joilta kuulemme myöhemmin tänään maksamisen uusimmista trendeistä.
Erityiskiitos Sinulle Markku Valkonen, joka vuodesta toiseen kuraattorina näytät meille suuntaa pankin taidehankinnoissa. Panoksesi tämän näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut aivan keskeinen. Lämmin kiitos myös taidekerhon puheenjohtaja Jukka Valle sekä avoimien ovien projektipäällikkö Katri Heikkinen ja kauttanne koko projektitiimille.
Ensimmäistä kertaa esittelemme tänään kootusti myös Suomen Pankin pääjohtajista maalattuja muotokuvia. OIkoon sitten vaikka näköistaidetta, mutta niihin kyllä nivoutuu paljon kulloisenkin ajan kansallista historiaamme. Muotokuvissa näkyy myös muutos taiteen virtauksissa.
Osana näyttelyn tätä osuutta viime vuosikymmenten pääjohtajien muotokuvat ovat nähtävillä omilla parhailla paikoillaan 2. kerroksen Marmoriaulassa, jota suosittelen.
Näyttelyn on käsikirjoittanut tohtori Juha Tarkka. Onpa yksi pääjohtajista ikuistettu jopa kahteen kertaan. Siihen liittyy kirpeä tarina, jonka Markku on luvannut kohta kertoa.
Hyvät ystävät,
Kartuttamalla taidekokoelmaa Suomen Pankki pyrkii jättämään pysyvän jäljen ajastamme tuleville sukupolville. Vuosittain hankimme pari–kolme teosta suomalaisilta elossa olevilta taiteilijoilta. Kokoelmassa on maalauksia, grafiikkaa ja veistoksia. Emme hanki teoksia varastoon, vaan niille on katsottu arvoisensa paikka pankin toimitiloista.
Pian näette omin silmin, että kokoelma osaa myös yllättää. Vaikka tämän kerroksen saleissa tänään ei piileskele Hollywood-julkkiksia, uskon että saatte seuraavan parin tunnin aikana nähdä ja kokea harvinaisen kattauksen suomalaista taidetta.
Monille vaikuttavin kokemus on monumentaalinen pääporras – sitä noustessa ei väsy ihailemaan Juho Rissasen ikonisia lasimaalauksia ja Lennart Segerstrålen surumielisiä Finlandia-freskoja. Ne muistuttavat meitä siitä, että Suomen Pankki on ollut mukana todistamassa kansallisen historiamme ja yhteiskuntamme eri kehitysvaiheita.
Segerstrålen freskot kuvaavat Suomen lähihistorian kohtalonhetkiä. Kuten tiedetään, taiteilija sai innoitusta freskoihin Sibeliuksen Finlandia-sävelmästä. Työt paljastettiin keskellä jatkosotaa toukokuussa 1943. Tuo tilaisuus oli aikansa taidetapaus.
Tästä kerroksesta katsottuna oikeanpuoleisen teoksen aiheena on Suomen jälleenrakennus, niin henkisessä kuin materiaalisessa mielessä. Vasen puoli ”Suomi herää” kuvasi taiteilijan omin sanoin ”kansan jatkuvaa vaellusta uusien koettelemusten kautta yhä konkreettisempaa valoa, yhä suurempaa määrätietoisuutta kohti”.
Poikansa Ulfin piirteet Segerstråle sisällytti Suomi herää -freskon vasempaan laitaan kotiin palaavan sotilaan vaaleaan hahmoon. Ulf opiskeli isänsä johdolla freskomaalauksen tekniikkaa Finlandia-freskojen äärellä pankissa ollessaan lomalla rintamalta.
Teoksessa on läsnä selvä valonpilkahdus ja toivo paremmasta, mutta taitelijan oma elämä koki syvän kolauksen, kun Ulf Segerstråle kuoli Aunuksen Karjalan taisteluissa seuraavana vuonna.
Kului vain vajaat kymmenen rauhan vuotta ja pankin Marmorisalin seinään voitiin kiinnittää Eva Anttilan väriä hehkuva kuvakudos "Työ ja elämä" (1952). Se on ilon, kasvun ja optimismin ylistys.
Hyvä ystävät,
Myös tässä näyttelyssä näkyy ajan riento. Yksi kansallisaarteistamme, Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykki, on juuri palannut yli puolen vuoden reissultaan Pariisista, jossa se oli lainassa ja näytteillä arvostetussa Musée Jacquemart -taidemuseossa. Aino on palannut alkuperäiselle paikalleen – yllättävää kyllä – Aino-saliin, jossa se on osa tätä avoimien ovien näyttelyä.
Kansallisen heräämisen kauden taide on täydentynyt äskettäin – ehkäpä aikaamme kuvaten – läntisellä orientaatiolla. Alkuvuonna Suomen Pankin taidetoimikunta päätti kartuttaa kokoelmaa teoksella ”Navigation – West”. Kyseessä on Osmo Rauhalan triptyykki, joka on nähtävillä Kuparikanta-salissa. Teos sai Suomen tuoreiden turvallisuuspoliittisten päätösten myötä aivan uuden merkityksen. Suomi on navigoinut päättäväisesti länteen kuten haarapääsky Rauhalan teoksessa.
Viime aikojen hankinnoista nostan esiin myös Tiina Torkkelin teoksen Yhteinen vastatuuli (2021), joka on valmistettu kierrätysteräksestä ja löytyy täältä Snellman-salista.
Lisäksi on paikallaan mainita Kultakantaan sijoitettu Samuli Heimosen teos Muuttuva paratiisi (2017), jonka EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on kahdesti valinnut EKP:n neuvoston virtuaalikokousten eleganteimmaksi, näyttävimmäksi taustaksi. – Käytin sitä korona-ajan webex-kokouksien taustana, ihan vain kollegoideni mielenvirkistykseksi. Pandemia-ajan pieniä iloja!
Myös talouden teemat ovat keskeinen osa tulevien päivien tapahtumia. Tässä salissa on esillä rahan ja maksamisen tietosisältöjä. Eurokäteinen täytti 20 vuotta alkuvuonna. Euron historian, sähköisen maksamisen ja mobiilimaksamisen lisäksi esittelemme kryptovaroihin ja digitaaliseen keskuspankkirahaan liittyvää sisältöä.
Tulevien päivien tietoiskut keskittyvät makrotalouden ilmiöihin. Venäjän laiton ja brutaali sota Ukrainassa on syössyt Euroopan energiakriisiin. Paisuva sähkölasku ja kallistuva ruokakassi ovat nyt useimmilla suomalaisilla päällimmäisenä mielessä.
Inflaatio oli euroalueella elokuussa yli 8 prosenttia ja inflaatiopaineet ovat laaja-alaisia. Siksi aloitimme Euroopan keskuspankin neuvostossa koronnostot heinäkuussa ja jatkoimme niitä edelleen syyskuussa. Euroalueen ohjauskorko on nyt 0,75 %. Koronnostoja jatketaan, jotta inflaatio vakaantuu 2 prosentin tavoitteeseemme keskipitkällä aikavälillä.
Suomen talouden kasvu näyttää hyytyvän energiakriisiin. Kasvu yltää Suomen Pankin tuoreen väliennusteen mukaan tänä vuonna vielä yli kahteen prosenttiin alkuvuoden vahvan vedon ansiosta, mutta kasvu taittuu loppuvuodesta. Ensi vuonna talouden arvioidaan supistuvan.
Arvoisat kuulijat, hyvät ystävät,
Jos Nato-jäsenyyden nopea hakeminen on jotain osoittanut, niin ainakin sen, että meillä Suomessa on edelleen kykyä löytää kansallisesti yhteisiä ratkaisuja vaikeidenkin ongelmien edessä.
Toivottavasti sitä löytyy myös talouden ja työllisyyden pidemmän sihdin haasteiden edessä. Maailman muutos on jatkossakin sen verran nopeaa, että päättäväisyyttä tarvitaan myös jatkossa.
Yhtä kaikki toivotan teille mitä hauskinta iltaa taiteen parissa. Unohtamatta musiikkia, sillä vajaan tunnin päästä saamme nauttia taiteilija Iiro Rantalan pianokonsertista! Lämpimästi tervetuloa!