Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
Kuntaliiton suurimpien kaupunkien C23 -verkoston kokous
20.1.2022
Suomen kansantalouden ja julkisen talouden ajankohtaiset haasteet
Arvoisat kuulijat,
Kiitos mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro tässä Kuntaliiton suurimpien kaupunkien verkoston kokouksessa. Teen sen kovin mielelläni – paitsi viran puolesta, myös ”Aus Liebe zu Kunst”, Helsingin kaupunginvaltuuston ja Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan YTV:n veteraanijäsenenä.
Kuntasektori on suurten mullistusten edessä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen vastuu on siirtymässä (Helsinkiä lukuunottamatta) hyvinvointialueille. Sunnuntaina alueille valitaan valtuutetut, ja siten uudistus konkretisoituu vähitellen äänestäjillekin.
Kunnilla ja erityisesti suurilla kaupungeilla on silti jatkossakin tärkeä rooli monien muiden lähipalveluiden tuottamisessa. Erityisesti nostaisin esiin koulutuksen, sillä vankan koulutusperustan valaminen varhaisina vuosina on myös Suomen kansantalouden kannalta tulevaisuutemme avaintekijöitä.
Esittelen hetken kuluttua Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymiä, mutta aloitetaan lyhyemmän aikavälin näkymistä.
KALVO 2 Pandemian hillintä yhä keskeistä myös talouden kannalta, vastuunkantoa tarvitaan jokaiselta
Koronapandemia on ollut merkittävin taloutta määrittävä tekijä jo kahden vuoden ajan. Vielä noin puolisen vuotta sitten kesällä 2021 oli hyviä perusteita uskoa, että vuoteen 2022 tultaessa näkymät olisivat jo kirkkaammat, mutta valitettavasti pandemia varjostaa edelleen niin talouden kuin laajemminkin ihmisten hyvinvoinnin näkymiä.
Omikron-variantti on konkreettinen osoitus siitä, ettei pandemia ole ohi, ennen kuin se on voitettu kaikkialla maailmassa. Siihen saakka korona luo talousennusteidenkin ylle normaalia suurempaa epävarmuutta.
Koronakriisin alkuvaiheessa talouspolitiikan nopea ja laaja-alainen reaktio onnistui estämään massatyöttömyyden ja konkurssiaallon Suomessa ja muissa kehittyneissä talouksissa. Sekä finanssipolitiikka että rahapolitiikka tukivat vahvasti kasvua ja työllisyyttä.
Kun pandemian talousvaikutusten pahin vaihe on ohi, tilanne on toinen. Keskuspankkien rahapolitiikkaa voidaan ryhtyä asteittain normalisoimaan talouden elpymisen ja inflaationäkymien muutosten myötä.
Finanssipolitiikassa talouden tukemista ei pidä jatkaa loputtomiin. Kun taloudessa on saatu kovaa maata jalkojen alle, on syytä muuttaa suuntaa ja varautua väestön ikääntymiseen ja tuleviin taantumiin.
Suomessa tämä varautuminen on erityisen tärkeää, koska vanhusväestön osuus kasvaa meillä nyt poikkeuksellisen nopeasti ja taloutemme on jo siirtymässä korkeasuhdanteeseen. Hyvässä suhdanteessa elvyttävä finanssipolitiikka ei tue tehokkaasti kasvua eikä työllisyyttä. Sen sijaan se voi velan kasvun lisäksi johtaa julkisten hankintojen hintojen kallistumiseen sekä yleisen hinta- ja kustannustason nousuun.
KALVO 3 Kasvu on euroalueella vahvaa ja myös työllisyys on kohenemassa voimakkaasti
Euroalueen talous kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti, vaikka nopein kasvu on jo taittumassa. Myös työllisyys on kohenemassa nopeasti.
Kuvasta näkyy, miten talous ja työllisyys ovat palautuneet koronakuopasta selvästi paremmin kuin mitä kesällä 2020 ennustettiin. Viime vuonna kasvu euroalueella oli jo yli 5 prosenttia ja tälle vuodelle ennustetaan yli 4 prosentin kasvua. Työttömyysaste on nyt 7,3 % ja vuonna 2024 sen ennustetaan olevan 6,6 %, mikä merkitsisi paluuta 1980-luvun lukuihin.
Kaiken kaikkiaan talouspolitiikassa on nyt tarve ottaa huomioon talouden tila ja sitä eri suuntiin vetävät tekijät. Pandemia ei ole vielä ohi, ja edessä oleva tie voi olla hyvinkin kuoppainen. Taloudessa tuntuvat voimakkaasti koronakriisin erilaiset seuraukset, joihin kuuluu inflaation nopeutuminen.
KALVO 4 Suomessa kasvu jatkuu vielä nopeana vuonna 2022
Suomen Pankki julkaisi uuden talousennusteen juuri joulun alla. Suomen talous on toipunut nopeasti koronakriisin alkuvaiheen syvästä taantumasta. BKT ylitti pandemiaa edeltäneen tasonsa jo alkuvuonna 2021. Viime vuosi olikin nopeimman kasvun aikaa. Myös tänä vuonna kasvu jatkuu ennusteen mukaan vielä vahvana, vaikka koronatilanne ja tarjonnan pullonkaulat jarruttavat kasvua. Talouskasvu nojaa ennen kaikkea kotimaiseen kulutukseen ja investointeihin.
Myöhempinä ennustevuosina kasvu hidastuu puoleentoista prosenttiin ja sen alle – eli lähelle sitä potentiaalista kasvua, joka Suomen talouden nykyrakenteilla on mahdollista.
KALVO 5 Energia ja tuotantokapeikot ovat kiihdyttäneet inflaatiota
Kun koronakriisi alkoi, inflaatio hidastui euroalueellakin tuntuvasti. Jonkin aikaa kuluttajahinnat keskimäärin jopa alenivat. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla inflaatio on kiihtynyt ja osoittautunut nopeammaksi kuin aiemmin ennustettiin. Viime vuosia nopeampi inflaatio euroalueella näyttää myös jäävän aiemmin ennustettua pitkäaikaisemmaksi, vaikka monet inflaatiota nopeuttaneet tekijät ajan myötä vaimenevatkin.
Kun kulutus- ja investointikysyntä on koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen kasvanut eri maissa, inflaatiota ovat kiihdyttäneet pandemian aiheuttamat tuotantokapeikot. Monien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, ja komponenttien saatavuus on heikentynyt. Tämä on näkynyt toimitusvaikeuksina ja hintojen nousuna monilla talouden toimialoilla.
Viime kuukausia on leimannut energian hintojen nousu, joka on tuntunut Suomessakin. Öljyn ja sähkön lisäksi myös maakaasun ja kivihiilen hinnat ovat nousseet. Syynä ovat energian voimakas maailmanlaajuinen kysyntä, tarjonnan hidas reagointi sekä poikkeukselliset sääolosuhteet.
Nämä inflaatiota vauhdittaneet tekijät eivät silti sellaisenaan johda inflaation pitkäaikaiseen kiihtymiseen, elleivät ne aiheuta isoja kerrannaisvaikutuksia, hintojen ja palkkojen kierrettä.
Palkkainflaatio euroalueella on toistaiseksi ollut maltillista. Kuitenkin nykyisissä poikkeusoloissa myös inflaatioennusteisiin liittyy suurta epävarmuutta.
Suomessakin inflaatio on nopeutunut, mutta vähemmän kuin euroalueella keskimäärin. Myös tänä vuonna Suomen inflaation ennustetaan pysyvän euroaluetta hitaampana, keskimäärin kahden prosentin vauhdissa.
Inflaation viimeaikaisessa kiihtymisessä suurin ero on koskenut energiaa. Suomessa energiahinnat ovat nousseet vähemmän kuin euroalueella keskimäärin, mutta on moni suomalainenkin havainnut bensapumpulla litrahinnan tuntuvan nousun. Ja yksittäisten ihmisten kokemuksilla on toki merkityksensä inflaatio-odotusten muodostumisessa.
KALVO 6 Julkinen talous pysyy alijäämäisenä hyvistä kasvuvuosista huolimatta
Koronakriisi kasvatti julkisen talouden alijäämää voimakkaasti vuonna 2020. Tänä vuonna 2022 julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa BKT:hen supistuu jo hieman alle kahteen prosenttiin ja tämän jälkeen ennusteen mukaan vielä asteittain reiluun prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.
Alijäämää pienentävät talouskasvun ansiosta vahvistuvat julkiset tulot sekä koronaan ja terveysturvallisuuteen liittyvien menojen vähentyminen. Koronakriisin helpottaessakin julkisia menoja kuitenkin kasvattavat toteutetut pysyvät menolisäykset. Siten suhdanteiden vaikutuksesta puhdistettu rakenteellinen alijäämä näyttääkin asettuvan selvästi heikommalle tasolle verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Tämä on ongelma paitsi velkanäkymien myös nykyisten EU-sääntöjen ja sitoumustemme valossa.
KALVO 7 Julkinen velka pysyy ennustevuosina korkealla tasolla
Koronakriisin jälkeen myös julkinen velka on entistä suurempi. Vuoden 2021 lopussa julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen oli arviolta 67 %, mikä on yli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin ennen koronakriisiä. Euromääräisesti velka on noin 25 mrd. suurempi kuin ennen kriisiä.
Vielä tänä vuonna velkasuhde kuitenkin pienenee, kun suhdanne vahvistuu ja koronatilanteen hoitoon liittyviä menoja voidaan kattaa aiemmin otetulla velalla.
Vuosina 2023–2024 velkasuhde alkaa jälleen hieman kasvaa samalla, kun talouden nopeimman kasvun vaihe taittuu. Vaikka velkasuhde pysyykin melko vakaana ennustevuosina, pidemmällä aikavälillä julkiseen velkaan kohdistuu huomattavaa nousupainetta.
Tämä johtuu ennen kaikkea julkisen talouden sitkeästä rakenteellisesta alijäämästä ja ikääntyvän väestön synnyttämistä kasvavista menopaineista. Ikäsidonnaisten hoivamenojen kasvu vauhdittuu jo 2020- ja 2030-luvuilla, jolloin entistä suurempi osa julkisista menoista joudutaan kohdentamaan näihin palveluihin.
KALVO 8 Julkisen talouden kestävyysvaje
Päivitetty arviomme Suomen kestävyysvajeesta on 3½ % suhteessa BKT:n vuoden 2025 tasoon eli noin 10 mrd. euroa. Tämä luku kertoo siitä, kuinka suuri korjaus julkiseen tasapainoon tarvittaisiin, jotta velka pysyttelisi kestävällä tasolla pitkällä aikavälillä. Kestävyysvaje perustuu suhteellisen mekaaniseen julkisen talouden pitkän aikavälin painelaskelmaan, jossa politiikkaa ei muuteta missään tilanteessa. Siksi kestävyysvajeindikaattoria on osin aiheellisestikin kritisoitu. Silti se voi olla hyödyllinen mittari kuvaamaan tulevien haasteiden mittaluokkaa.
Velkakestävyyttä voidaan lähestyä toistakin kautta kysymällä, minkälaisen velkauran tasapainoisempi julkinen talous (ja erityisesti valtiontalous) voisi tuottaa. Kuviossa keltaisella viivalla kuvataan velkakehitystä sellaisessa tapauksessa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite rakenteelliselle jäämälle (eli ns. MTO) saavutettaisiin pysyvästi. Suomihan on asettanut tavoitteen puolen prosentin alijäämään. Tässä laskelmassa velkasuhde pysyisi aisoissa, joskin paluu alle 50 prosentin velkasuhteeseen tapahtuisi vasta hyvin pitkän ajan jälkeen.
KALVO 9 Kun Suomessa suotuisassakin suhdanteessa julkinen talous on alijäämäinen, tarvitaan korjaavia toimenpiteitä
Kun suotuisassakin suhdanteessa Suomen julkinen talous on alijäämäinen, tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Tutkimustieto ja kansainväliset kokemukset puhuvat sen puolesta, että finanssipolitiikan sääntöperusteinen ohjaus tukee julkisen talouden kestävyyttä. Suomessa onkin syytä pyrkiä palaamaan mahdollisimman pian sellaiseen valtiontalouden menokehykseen, joka johtaa lähemmäksi julkisen talouden tasapainoa.
Lisäksi on tarpeen pohtia mahdollisuuksia vahvistaa julkisen talouden ohjausjärjestelmää. Esimerkkiä voidaan hakea vaikkapa Ruotsista, jossa järjestelmä sisältää julkisen talouden tasapainoon ja velkaan liittyvät selkeät numeeriset tavoitteet ja niiden saavuttamista tukevat hallituksen selontekovelvoitteet parlamentille.
Kun ikääntyvään väestöön liittyvät menot jatkavat kasvamistaan, Suomen julkisen talouden saamiseksi kestävälle pohjalle olisi hyödyllistä käydä seikkaperäisesti läpi, mistä julkisista menoista voidaan säästää. Päätöksentekijöitä voisi tässä tukea kattava, säännöllisesti laadittava ja kutakin menoerää kriittisesti tarkasteleva menokartoitus.
Menokartoitus olisi syytä laatia keskitetysti valtiovarainministeriön tai riippumattoman asiantuntijatahon johdolla. Menokartoituksella on suurin merkitys silloin, kun se kytketään päätöksentekoprosessiin ja sillä on päätöksentekijöiden tuki ja tilaus.
KALVO 10 Suomen Pankin pitkän aikavälin kasvuennuste päivitetty
- kasvunäkymät menneitä vuosikymmeniä vaisummat
Em. kestävyyslaskelmien taustalla on uusi ennuste Suomen pitkän aikavälin talouskasvusta. Ennusteen mukaan Suomen talouskasvu jää 2020- ja 2030-luvuilla vain noin 1,2 prosenttiin, ja sen jälkeen hidastuu edelleen vain noin puoleen prosenttiin vuodessa.
Talouden kasvumahdollisuuksia heikentävät sekä työikäisen väestön pieneneminen että heikko työn tuottavuuskehitys. Tuottavuuskehitystä hidastavat sekä tuotannollisten investointien vähäisyys että inhimillisen pääoman heikentyvät näkymät.
KALVO 11 Arvio: Inhimillinen pääoma supistumassa nykytrendeillä vuodesta 2040 lähtien
Jos nykyiset kehityskulut väestönkasvussa ja koulutuksessa jatkuvat, uhkana on, että inhimillisen pääoman määrä alkaa vähentyä 2040-luvulla. Inhimillistä pääomaa on tässä mitattu tutkinnoilla.
Lisäksi ikäsidonnaisten terveys- ja hoivapalveluiden kysyntä kasvaa edelleen, jolloin nämä tuottavuuskehitykseltään heikot palvelut sitovat tulevaisuudessa aiempaa suuremman osan työvoimasta. Näistä trendeistä johtuva hidas talouskasvu vaikeuttaa puolestaan julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisua.
Vaikka julkisen talouden sopeuttamistoimet ovatkin tarpeen, sen kestävyyden vahvistamiseksi tarvitaan myös sellaisten uudistusten jatkamista, jotka parantavat työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä. Ne tukevat samalla suoraan suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Suuri merkitys on juuri väestön ja sen osaamisen kehityksellä tulevina vuosikymmeninä.
Inhimillisen pääoman kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla koulutukseen ja lisäämällä kannustimia kouluttautumiseen, työntekoon ja syntyvyyden kasvuun. Koulutetun työperäisen maahanmuuton lisääminen kasvattaisi niin ikään inhimillistä pääomaa – ja kotoperäisiä politiikkatoimia nopeammin. Myös työllistymisen kannustimien vahvistamisella on suuri merkitys, samoin kuin innovaatiopolitiikan laajemmalla uudistamisella.
KALVO 12 Elpyminen jatkuu pandemian varjossa, uudistuksia tarvitaan yhä
Hyvät kuulijat,
Elpyminen siis jatkuu euroalueella ja Suomessa, mutta pandemian varjossa. Talouden elpyminen ja inflaation arvioitu palautuminen kohti tavoitettaan mahdollistavat sen, että EKP:n rahapoliittisia ostoja voidaan asteittain vähentää. Tilanteen muuttuessa suuntaan tai toiseen EKP on valmis käyttämään koko työkalupakkiaan nopeasti ja joustavasti.
Talouspolitiikassa on yhä elettävä kahta aikaa: korona kuriin, talous vahvemmaksi. Pandemian väistyessä tarvitsemme entistä suuremmalla syyllä sellaisia uudistuksia, jotka vahvistavat talouden kestävää kasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta. Lähivuodet ovat kaikille euromaille mahdollisuuksien ikkuna investoida digitaaliseen ja vihreään siirtymään ja muutenkin uudistaa talouksiaan – se kannattaa käyttää hyväksi.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että talousnäkymissäkin pandemialla on yhä hyvin merkittävä rooli. Nyt on kovin suuri tarve saada koronatartunnat kuriin – paitsi terveyden myös talouden ja työllisyyden tähden.
Kiitos!
Esityskalvot (PDF)