Euroalueen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti neljä vuotta. EKP:n rahapolitiikka on tukenut kasvua, kun yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannukset ovat pienentyneet. Eurojärjestelmän asiantuntijat odottavat kasvun jatkuvan suotuisana ja laaja-alaisena. Euroalue on kuitenkin yhä toipumassa finanssi- ja velkakriisistä.
Vaikka euroalueen kasvu on ollut pidemmän aikaa kohtuullista, inflaatio on kiihtynyt vasta viime kuukausina lähinnä öljyn hinnan vaikutuksesta. Deflaation riskit ovat kuitenkin vähentyneet oleellisesti jo viime kesästä lähtien. Taloudessa on edelleen vapaata kapasiteettia, ja palkkakehitys on maltillista. Kun lisäksi inflaatio-odotukset ovat yhä vaimeat, keskipitkän aikavälin inflaation nopeutumisesta on vain vähän merkkejä. "Euroalueella tarvitaan yhä kasvua erittäin vahvasti ylläpitävää rahapolitiikkaa, jotta pohjainflaation nopeutumispaineet voimistuvat ja tukevat inflaatiota keskipitkällä aikavälillä", sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen tänään Euro & talous ‑julkaisun tiedotustilaisuudessa.
Rahapoliittiset korot ovat poikkeuksellisen matalalla. Talletuskorko on ollut -0,40 % maaliskuusta 2016 alkaen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 2016 jatkaa laajennettua osto-ohjelmaa vuoden 2017 loppuun. Samalla se päätti palauttaa kuukausittaiset ostot 60 mrd. euroon huhtikuusta 2017 lähtien. "Rahapolitiikan ostoja tehdään, kunnes inflaatio saadaan palautumaan kestävästi tavoitteen mukaiseksi", painotti pääjohtaja Erkki Liikanen. "Mikäli talousnäkymät heikkenevät tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää myötävaikuta inflaatiovauhdin nopeutumiseen, ostojen kestoa tai määrää voidaan muuttaa."
Suomi hyötyy muiden euromaiden lailla keveästä rahapolitiikasta. Euroalueen sekä maailmantalouden kasvun jatkuessa vakaana myös Suomen vienti alkaa voimistua ja kasvun rakenne muuttuu monipuolisemmaksi. Suomen talouskasvu jatkuu kuitenkin hitaampana kuin finanssikriisiä edeltäneinä aikoina.
Heikentynyt kustannuskilpailukyky oli yksi syy Suomen viennin supistumiseen vuoden 2008 jälkeen. "Kilpailukykysopimuksen ennustetaan parantavan kustannuskilpailukykyä tuntuvasti. Tästä eteenpäin on tärkeää, että yksikkötyökustannusten kasvu on hitaampaa kuin kauppakumppanimaissa lähivuosina myös kilpailukykysopimuksen umpeutumisen jälkeen", sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen.
Euroalueen ja Suomen talouskasvun vahvistumisen kannalta on tärkeää, että kansainvälinen kauppa jatkuu vapaana ja häiriöttä. Globalisaation hyödyt eivät ole jakautuneet kaikkialle yhtä voimakkaasti: tuloerot ovat jyrkentyneet kehittyneissä talouksissa ja osa on menettänyt työpaikkansa rakenteiden muuttuessa. "On pyrittävä huolehtimaan aiempaa paremmin, että syrjäytyminen ja näköalattomuus eivät lisäänny", sanoi Erkki Liikanen. Koulutuksen merkitys on keskeinen. Verotuksella, tulonsiirroilla ja julkisilla palveluilla on merkityksensä työllisyyden kannalta. Myös kilpailua edistävän sääntelyn kehittäminen ja hyvin toimiva rahoitusjärjestelmä tukevat kasvun ja työllisyyden edellytyksiä.