EKP:n neuvosto arvioi viimeviikkoisessa kokouksessaan inflaation etenemistä kohti rahapolitiikan tavoitetta. Sen mukaan inflaation tulee keskipitkällä aikavälillä alittaa kaksi prosenttia, mutta olla lähellä sitä. Neuvosto vahvisti jatkavansa omaisuuserien osto-ohjelmassa nykyisiä 30 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia netto-ostoja syyskuun 2018 loppuun saakka. Neuvosto ennakoi, että jos tulevat tiedot vahvistavat sen keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset, omaisuuseräostojen määrää vähennetään syyskuun 2018 jälkeen siten, että joulukuun 2018 loppuun asti arvopapereita ostetaan 15 miljardilla eurolla kuukaudessa enemmän kuin niitä erääntyy. Tämän jälkeen netto-ostot päättyvät.
Rahapoliittisten netto-ostojen päätyttyäkin velkakirjoista erääntyvien varojen uudelleensijoittaminen osaltaan ylläpitää rahapolitiikan kasvua tukevana. Lisäksi EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan ja tarvittaessa pidempäänkin, niin kauan kuin on tarpeen varmistaa, että inflaatiokehitys pysyy nykyisten odotusten mukaisesti kestävällä korjautumisuralla.
”Näin rahapoliittista elvytystä pidetään yllä vuoden loppuun asti jatkuvilla netto-ostoilla, ja sen jälkeen mittavilla arvopaperiomistuksilla, takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksella sekä ohjauskorkoja koskevalla ennakoivalla viestinnällä”, korosti pääjohtaja Erkki Liikanen Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa.
”Rahapolitiikalla ei voida toteuttaa rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoiden, verotuksen tai kilpailun alueella, sillä niistä toimivalta ja vastuu on muilla toimijoilla”, sanoi pääjohtaja Liikanen. ”Rahapolitiikka on kuitenkin luonut olosuhteet, kuten matalan korkoympäristön, joka tukee uudistusten toteuttamista”, hän tähdensi.
Suomen talous kasvaa nyt laaja-alaisesti, sekä viennin että kotimaisen kysynnän tukemana. Noususuhdanne on kohentanut julkisen talouden tilaa Suomessa. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys vaatii kuitenkin toimenpiteitä, sillä sitä rasittavat mm. väestön ikääntyminen ja siitä seuraavat kustannukset. ”Julkisen talouden hoidon osalta on korkeasuhdanteessa perusteltua vahvistaa julkisen talouden tasapainoa jopa ennustettua nopeammin”, pääjohtaja Liikanen sanoi.
Kokonaisuudessaan Suomen talouden keskipitkän aikavälin näkymät ovat aikaisempaa valoisammat. ”On kuitenkin tärkeä varmistaa, että kasvun hedelmät jakautuvat tasapuolisesti kansalaisten piirissä. Kaikki tulee pyrkiä pitämään mukana ja toimenpiteet syrjäytymisen estämiseksi ovat ensisijaisia”, pääjohtaja Liikanen tähdensi.