Suomalaisten kotitalouksien velka on kasvanut ennätyksellisen suureksi. Asuntolainojen lisäksi kotitalouksien velan määrää lisäävät taloyhtiölainat, joilla rahoitetaan asunto-osakeyhtiöiden uudis- tai korjausrakentamista. Kulutusluottojen ehtojen keveneminen ja digitalisaation mahdollistamat uudet rahoituspalvelut lisäävät entisestään kotitalouksien riskiä velkaantua. Tuloihinsa ja varallisuuteensa nähden runsaasti velkaantuneet kotitaloudet ovat haavoittuvia korkojen nousun, tulomenetysten ja asuntojen hintojen laskun suhteen.
Kasvava velkaantuneisuus ei ole riski vain kotitalouksille, vaan heikentää koko kansantalouden kykyä sopeutua negatiivisiin yllätyksiin. Tulomenetysten uhatessa suomalaiset kotitaloudet yleensä tinkivät kulutusmenoistaan ja lisäävät säästämistään vielä pahemman päivän varalle.Tällöin kokonaiskysyntä pienenee, mikä heikentää yritysten kannattavuutta.
"Kotitalouksien voimakas velkaantuneisuus voi laskusuhdanteessa luoda noidankehän: supistuva kulutus heikentää yritysten toimintaympäristöä ja lisää konkursseja, jotka lopulta aiheuttavat pankeille yritysluottotappioita", sanoi johtokunnan jäsen Marja Nykänen Euro & talous -verkkojulkaisun tiedotustilaisuudessa. "Luottotappiot heikentävät pankkien vakavaraisuutta ja luotonantokykyä. Luotonannon ehtyminen vaimentaa kokonaiskysyntää, mikä syventää taantumaa entisestään", Marja Nykänen tähdentää.
"Velkaantumisesta johtuvien riskien lieventämiseksi on vielä töitä tehtävänä", Nykänen korostaa. Velkaantuneisuuden hillitsemiseksi tarvittaisiin makrovakausvälineitä, joilla rajoitettaisiin asuntolainojen enimmäiskokoa suhteessa lainan ottajan tuloihin. Suomen Pankki pitää oikeusministeriön selvitystä positiivisen luottorekisterin perustamisesta Suomeen tervetulleena. "Kotitalouksien velanhoitorasitukseen vaikuttavat kaikki lainat asuntoluotosta pikaluottoihin. Positiivinen luottorekisteri auttaa velkaantumisen riskien hallinnassa ja tunnistamisessa niin luoton antajaa kuin ottajaakin", Marja Nykänen toteaa.
Kokonaisuudessaan Suomen rahoitusjärjestelmän riskinkantokyky on säilynyt hyvänä, ja Suomen koheneva talouskehitys tukee rahoitusjärjestelmän vakautta. Pankit ovat vakavaraisia, ja niiden kannattavuus ylittää EU:n keskiarvon. Luottotappiot ovat pysyneet vähäisinä. Nordean kotipaikan siirtyminen kasvattaa Suomen pankkisektorin yhdeksi Euroopan suurimmista suhteessa talouden kokoon. Nordea siirtyy pankkiunioniin eli yhteisen valvonnan ja kriisinratkaisumekanismin piiriin. "Nordean muutto osoittaa luottamusta pankkiunioniin ja tuo Suomeen rahoitusalan osaamista, mutta samalla kasvattaa pankkisektorin koosta, keskittyneisyydestä ja kytkeytyneisyydestä aiheutuvia rakenteellisia haavoittuvuuksia", Marja Nykänen arvioi.