Suomen viranomaisilta puuttuu keinoja hillitä asunto- ja muuta luotonantoa sekä luonteeltaan muuttuvaa kotitalouksien velkaantuneisuutta. ”Suomen makrovakausvälineistöä tulisi täydentää luottojen kysyntää hillitsevillä välineillä, jotka rajoittavat kotitalouksien velan määrää suhteessa tuloihin”, toteaa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen. ”Makrovakausvälineillä tulisi voida jarruttaa lainanottoa riippumatta siitä, mistä lähteistä ja mihin tarkoituksiin lainaa otetaan. Välineistön kattavuus tulee entistä tärkeämmäksi, kun perinteisen pankkisektorin ulkopuolelta tuleva lainananto kasvaa”, Nykänen lisää.
Monia suurimpia finanssikriisejä on edeltänyt ja syventänyt asuntoluotonannon ja kotitalouksien velkaantumisen liiallinen kasvu. Runsaasti velkaantuneet kotitaloudet supistavat talouden häiriötilanteissa voimakkaasti kulutustaan, mikä vähentää kotimarkkinayritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää ja lisää työttömyyttä. Yritysten vaikeudet kasvattavat pankkien luottotappioita ja heikentävät niiden kykyä myöntää luottoja. Kokonaiskysynnän ja pankkien luotonannon supistuminen vaikeuttaa taloustilannetta entisestään.
Kotitalouksien asumisvelasta yhä suurempi osuus on asunto-osakeyhtiöiden lainoja, joiden takaisinmaksusta osakkaat vastaavat. Näillä ns. taloyhtiölainoilla rahoitetaan sekä vanhojen taloyhtiöiden korjauksia että uusien rakentamista. Etenkin uusien asuntojen kaupassa taloyhtiölainoilla on täydennetty henkilökohtaisia asunto- ja sijoitusasuntolainoja, sillä yhtiölainoilla rahoitetaan usein merkittävä osuus ostettavan asunnon velattomasta hinnasta. Tonttien vuokraus, suuret yhtiölainaosuudet sekä taloyhtiölainojen pitkät lyhennysvapaat vaikeuttavat asumiskustannusten ja lainanhoidon kokonaisrasitteen arviointia.
Lainojen takaisinmaksuaikojen pidentyminen ja taloyhtiölainanannon kasvu ovat lisänneet kotitalouksien velkaantuneisuutta ja hämärtäneet kokonaiskuvaa sen riskeistä. Velkaantumisen kasvu lisää asuntomarkkinoiden ja koko kansantalouden alttiutta häiriöille.
Kulutusluottojen määrä on niin ikään kasvanut ripeästi. Vaikka pienlainojen eli ns. pikavippien osuus kotitalouksien kaikista kulutusluotoista on edelleen pieni, on niiden määrä kasvanut nopeasti. Suurella osalla pienluottoja käyttävistä asiakkaista on vaikeuksia taloutensa hallinnassa. Jo yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, joista ensimmäinen on usein tullut kulutusluoton laiminlyönnin vuoksi. Kotitalouksien lainoista kattavat tiedot sisältävä ns. positiivinen luottorekisteri antaisi lainanantajille ajantasaisen kuvan lainaan liittyvistä luottoriskeistä. Viranomaiset saisivat rekisteristä tietoja kotitalouksien velkojen rakenteesta ja jakautumisesta.
Lisätietoja antavat johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen, puh. 09 183 2007, ja toimistopäällikkö Paavo Miettinen, puh. 09 183 2330.
Linkki vakausarvioon: https://www.eurojatalous.fi/fi/2018/5/taloyhtiolainat-kasvattaneet-velkaantumisen-riskeja/