EKP:n neuvoston viimeviikkoisen arvion mukaan euroalueen talouskasvu jatkuu epävarmuuden vallitessa suunnilleen aiemmin ennustetun mukaisesti. Vaimeat talousnäkymät ja epävarmuuden kasvu hidastavat myös inflaation palautumista hintavakaustavoitteen mukaiseksi.
EKP:n neuvosto päätti vahvistaa rahapoliittisen elvytyksen vaikutusta. Neuvosto ilmoitti, että ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasollaan ainakin vuoden 2020 puoliväliin saakka. Aikaisemmin ohjauskorkojen ilmoitettiin pysyvän nykyisellä tasollaan tämän vuoden loppuun saakka.
Neuvosto vahvisti aiemman päätöksensä, että omaisuuserien osto-ohjelmassa ostettujen arvopapereiden uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
Neuvosto myös ilmoitti kolmannen kohdennettujen pidempiaikaisten rahoitusoperaatioiden korkoehdoista. Uudet rahoitusoperaatiot ylläpitävät pankkien kykyä rahoittaa euroalueen yrityksiä ja kotitalouksia sekä tehostavat rahapolitiikan välittymistä.
”EKP:n neuvosto vahvisti sitoutumistaan hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi viestimällä, että se sitoutuu pitämään ohjauskorot nykyisellä matalalla tasollaan aikaisempaa pidempään, ainakin ensi vuoden puoliväliin saakka. Tämä vähentää epävarmuutta tulevasta korkourasta”, sanoi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Euro & talous -verkkojulkaisun tiedotustilaisuudessa
Rahapoliittinen elvytys tukee myös Suomen taloutta. Talouskasvu jatkuu Suomessa, mutta viime vuosia hitaampana. Julkisen talouden tila on parempi kuin muutama vuosi sitten. Tulevina vuosina sitä kuitenkin painaa väestön ikääntymiseen liittyvä menojen kasvu. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje onkin yhä mittava. ”On tärkeää, että julkista taloutta vahvistetaan aktiivisesti silloin, kun talous ei ole matalasuhdanteessa”, sanoi pääjohtaja Rehn.
Julkisen talouden tasapainoon vaikuttaa keskeisesti työllisyyskehitys, joka on viime vuosina ollut myönteistä. Työllisyysasteen pidemmän aikavälin tavoitteeksi on syytä asettaa hyvä pohjoismainen taso. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on 75–78 prosentin tuntumassa. ”Mikään yksittäinen toimenpide ei nosta työllisyysastetta riittävästi, vaan tarvitaan useita uudistuksia”, totesi pääjohtaja Rehn.
Tulevilla työehtosopimuksilla on niilläkin merkittävä vaikutus työllisyyden edellytyksiin. On syytä ottaa huomioon, että eri alojen sopimukset vaikuttavat oleellisesti tuotantokustannuksiin myös toisilla aloilla. Tämä korostaa koordinaation merkitystä palkanmuodostuksessa. Vientialat kohtaavat suoraan kansainvälisen kilpailun, ja ne ostavat runsaasti tuotantopanoksia kotimarkkinatoimialoilta. ”On perusteltua, että vientialojen työehtosopimukset asettavat kustannuskehitykselle raamin, jota muiden kotimaisten alojen ei normaalisti ole syytä ylittää”, korosti pääjohtaja Rehn.