Maailman ja euroalueen talouksien ennustetaan supistuvan vuonna 2020 jyrkästi koronapandemian vuoksi. Vuoden toisella puoliskolla maailmantalouden odotetaan alkavan toipua, mutta elpymisvauhti on epävarmaa. Pandemiashokin vaikutus on ollut inflaatiota hidastava, ja työttömyys on kasvussa.
Myönteistä on, että koronakriisissä talouspolitiikan eri lohkot, kuten raha- ja finanssipolitiikka, ovat toimineet hyvin yhteen ja tukeneet toisiaan. Koronapandemian negatiivisia vaikutuksia talouteen on pyritty vaimentamaan myös monin pankkivalvonnan sekä makrovakauspolitiikan keinoin. Lisäksi kansainväliset rahoituslaitokset ovat vastanneet nousevien ja kehittyvien talouksien ennätyksellisen suureen hätärahoituksen tarpeeseen.
Euroalueen rahapolitiikalla on tuettu merkittävästi talouden elpymistä ja turvattu hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Nykyisessä hyvin epävarmassa tilanteessa EKP:n neuvosto arvioi syyskuun 2020 kokouksessaan uusia talouden tietoja. "Vahvasti elvyttävä rahapolitiikka on edelleen tarpeen talouden ja työllisyyden tukemiseksi ja hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi", tähdentää Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Eurojärjestelmän osto-ohjelmissa jatketaan arvopapereiden ostoja. Kohdennetuissa pidempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa tarjotaan edelleen runsaasti likviditeettiä ja tuetaan siten pankkien luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille.
”On tärkeää, että vahvasti elvyttävän rahapolitiikan luoma tila muulle talouspolitiikalle käytetään tehokkaasti hyväksi koko euroalueella, mukaan lukien Suomessa”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. Kun euroalueella julkisten sektoreiden velkaantuneisuus on kasvanut merkittävästi, rakenteellisten työ- ja tuotemarkkinoita koskevien uudistusten ja kasvua tukevien investointien tarve vain korostuu entisestään.
EKP on käynnistänyt rahapolitiikan strategiaansa arvioivan prosessin uudelleen siirrettyään sitä keväällä koronapandemian aiheuttaman kriisin vuoksi puolella vuodella. Taloudessa viime vuosikymmeninä tapahtuneet merkittävät muutokset ovat pienentäneet rahapolitiikan liikkumatilaa ja nopean inflaation riskiä. Näitä muutoksia ovat mm. vapaan kapasiteetin ja inflaation välisen suhteen muuttuminen, alentunut talouden pitkän aikavälin tasapainokorkotaso ja rahapolitiikkakorkojen lasku lähelle ns. efektiivistä nollakorkotasoa.
”EKP:n rahapolitiikan strategian uudelleenarviointi on entistä tarpeellisempi sekä pitkäaikaisen hitaan inflaation että koronapandemiasta johtuvien talouden vaurioiden vuoksi”, sanoo pääjohtaja Olli Rehn. EKP:n tehtävänä on hintavakautta vaarantamatta pyrkiä tukemaan unionin talouspolitiikan muita tavoitteita entistä tehokkaammin, jotta talous toipuisi ja pitkän aikavälin kasvunäkymät kohenisivat.