Maailmantalous elpyy koronapandemiasta rokotekattavuuden nousun ja talouspolitiikan tukemana. Jyrkkä supistuminen vaihtuu 6 prosentin kasvuksi tänä vuonna. "Euroalueella talouskasvu on nyt vahvaa, mutta vielä ei pärjätä ilman talouspolitiikan tukea. Näkymiä varjostavat tuotantokapeikot sekä uusien virusmuunnosten mahdollisuus ja kehittyvien maiden alhainen rokotekattavuus", sanoo pääjohtaja Olli Rehn.
Voimakkaat rahapoliittiset ja julkisen talouden toimet ovat vähentäneet pidemmän aikavälin vaurioita kansantalouksille. Rahapolitiikan avulla rahoitusolot on pidetty kevyinä, ja samalla keskuspankkien taseet ovat kasvaneet. Kevyet rahoitusolot sekä julkiset tukitoimet ovat tukeneet yritysten ja kotitalouksien luotonsaantia. Julkinen velka eri maissa kasvaakin enemmän kuin kriiseissä keskimäärin.
Inflaatio vaimeni koronakriisin alkuvaiheessa. Tänä vuonna euroalueen inflaatiota on voimistanut alhainen hintataso vertailuajankohtana, raaka-aineiden hintojen nousu sekä tuotantokapeikot. Näiden tekijöiden arvioidaan kiihdyttävän inflaatiota väliaikaisesti. Keskipitkällä aikavälillä euroalueen inflaatiota vaimentavat vapaa kapasiteetti taloudessa sekä maltilliset palkkapaineet. "Rahapolitiikan tehtävänä on ylläpitää suotuisia rahoitusoloja riittävän pitkään, jotta talouden elpyminen voi jatkua ja pandemian inflaatiota hidastava vaikutus poistuu", korostaa pääjohtaja Olli Rehn.
Uuden strategian mukaan hintavakautta pidetään parhaiten yllä tavoittelemalla symmetrisesti kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä. Tavoitetta hitaampaa sekä nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä. "Uusi strategia ankkuroi inflaatio-odotukset aiempaa vahvemmin inflaatiotavoitteeseen ja tukee sitä, että talous ei juutu pitkäksi aikaa liian hitaaseen inflaatioon",tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.
Uuden strategian pohjalta on jatkettu vahvasti talouskasvua tukevaa rahapolitiikan linjaa. EKP:n neuvosto piti syyskuun kokouksessaan rahapolitiikan toimet ennallaan. Se kuitenkin katsoi, että pandemiaan liittyvien arvopaperiostojen tahtia voidaan nykyisestä hidastaa ilman, että suotuisat rahoitusolot vaarantuvat.
Finanssipolitiikka ja rahapolitiikka vaikuttavat samaan elvyttävän suuntaan euroalueella. Voimakkaat julkiset toimet ovat olleet perusteltuja pandemian vaikutusten torjumiseksi. Samalla euromaiden korkea velkaantuneisuusaste heikentää kestävän taloudellisen kehityksen edellytyksiä. "Vaikka korkojen nousu ei ole vielä näköpiirissä, jonakin päivänä se on silti edessä. Tämä on syytä ottaa huomioon julkisen talouden hoidossa kaikissa euroalueen maissa", toteaa pääjohtaja Olli Rehn.