Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä ja tuhoa Ukrainalle ja ukrainalaisille ei voi mitata. Sodalla on talouteen ja politiikkaan kauaskantoisia vaikutuksia, jotka välittyvät myös rahoitusjärjestelmään. Sodan talouskasvua hidastava vaikutus riippuu sen kestosta ja laajuudesta.
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana. Siihen kohdistuvat riskit ovat kuitenkin kasvaneet sodan syttymisen jälkeen. Heikentyneet talousnäkymät, energian hintojen kallistuminen, korkojen odotettu nousu ja rahoituksen saatavuuden mahdollinen vaikeutuminen kasvattavat rahoitusvakaudellisia riskejä. Koko rahoitusjärjestelmän – lainanottajien, pankkien ja maksujärjestelmien – kriisinkestävyyttä on syytä vahvistaa.
Kotitalouksien velkaantuminen on ennätyksellisen suurta, ja se on kasvanut pitkään. Uudet asuntolainat ovat aiempaa suurempia ja yhä yleisemmin tavanomaista 25 vuoden laina-aikaa pidempiä. Kotitalouksien korkea velkaantuminen on riski rahoitusjärjestelmän vakaudelle. ”Kotitalouksien kannattaa arvioida lainanhoitokykynsä siten, että se kestää korkojen nousun, arkimenojen kasvun ja mahdollisen epävarmuuden työmarkkinoilla”, toteaa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Suomeen on suunnitteilla uusia makrovakausvälineitä, joilla hillitään kotitalouksien velkaantumista. Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan asunto- ja taloyhtiölainojen pituusrajoitusta sekä taloyhtiölainojen lyhennysvelvoitetta ja lainakattoa. Uudistukset ovat tarpeellisia ja kannatettavia. Välineistö on kuitenkin edelleen jäämässä puutteelliseksi, eivätkä uudistukset riitä hillitsemään velkaantumisen kasvua. Niiden rinnalle tarvitaan velkakatto eli velkojen tai velanhoitomenojen enimmäismäärä suhteessa lainanhakijan tuloihin.
Pankkisektorin haavoittuvuuksia lisäävät myös sektorin suuri koko ja keskittyneisyys. Lisäksi rahoitusjärjestelmän ulkopuoliset tapahtumat, joista sota ja pandemia ovat tuoreita esimerkkejä, voivat uhata Suomen rahoitusvakautta. ”Haavoittuvuudet edellyttävät pankeilta hyvää kriisinkestävyyttä kaikissa oloissa. Viranomaisten tulisi voida varmistaa nykyistä paremmin, että pankeilla on riittävät puskurit pahan päivän varalle. Pankkien pääomapuskureita tulisi voida vahvistaa nykyistä monipuolisemmin”, sanoo Marja Nykänen.
Vallitseva epävarmuus luo myös muita uhkakuvia. Kyberuhkiin sekä maksu- ja selvitysjärjestelmien haavoittuvuuksiin on varauduttava entistä määrätietoisemmin. Maksaminen on yksi yhteiskunnan välttämättömistä toiminnoista. ”Rahoitustoimiala on osa huoltovarmuusketjua, joka ei saa katketa edes poikkeusoloissa. Mikäli järjestelmien käyttö jostain syystä estyy, on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön maksaminen pystyttävä hoitamaan”, sanoo Marja Nykänen. Toimivien varajärjestelyjen suunnittelu, rakentaminen ja testaaminen vaatii aiempaa aktiivisempaa yhteistyötä toimialan ja viranomaisten välillä.