Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää talouden näkymiä ja voimistaa hintojen nousua entisestään. ”Venäjän julman hyökkäyssodan laineet lyövät ympäri maailman ja vaikuttavat ihmisiin myös entistä kalliimpina energian ja ruoan hintoina”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Hintojen nousu vauhdittui jo viime vuonna koronapandemian hellitettyä. Inflaation ytimessä ovat olleet energian hinnat, joiden suuria vaihteluita on nähty aiemminkin. Tuotannon ja logistiikan ongelmat sekä kulutuskysynnän suuntautuminen palveluista tavaroihin muuttivat suhteellisia hintoja.
Viime kuukausina inflaatio on ollut jälleen odotettua nopeampaa. Suuret muutokset energian ja raaka-aineiden hinnoissa välittyvät laaja-alaisemmin myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin. ”Rahapolitiikan normalisointia on ollut syytä vauhdittaa inflaation voimakkaan kiihtyminen vuoksi”, sanoo Olli Rehn. Euroopan keskuspankin neuvosto lopettaa laajan arvopaperiohjelman (APP) mukaiset netto-ostot heinäkuun 2022 alussa. ”Ohjauskorkoja ryhdytään nostamaan heinäkuussa, ja koronnostot jatkuvat syyskuussa. Tavoitteena on varmistaa, että inflaatio vakiintuu tavoitteen mukaisesti 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä”, tähdentää Olli Rehn.
Kotitalouksien ostovoima vahvistui useita vuosia peräkkäin ennen pandemiaa, ja palkkojen nousuvauhti oli inflaatiota nopeampaa, mutta tällä hetkellä tilanne on toinen. Alkuvuoden palkkaratkaisujen perusteella suomalaisten yritysten kilpailukyvyn odotetaan säilyvän toistaiseksi ennallaan. ”Kilpailukyvyn kannalta suuri merkitys on seuraavilla palkkakierroksilla. Jos Suomessa on malttia katsoa inflaatiopiikin yli, voidaan kilpailukyky säilyttää ja palkansaajien ostovoimaa vahvistaa tulevina vuosina”, korostaa Olli Rehn.
Työmarkkinoilla on jälleen kysyntää osaaville työntekijöille, ja monet alat kamppailevat työvoimapulan kanssa. Kun työttömyysaste on edelleen yli 6 %, on ilmeistä, että Suomen työmarkkinoilla on merkittäviä alueellisia ja ammatillisia yhteensopivuusongelmia. ”On tärkeää pitää huolta siitä, että Suomessa on tarpeeksi osaavaa työvoimaa ja että työn tekemisen kannusteet ovat riittävät. Suomi tarvitsee osaajia myös ulkomailta.”
Julkinen talous kantoi taakkaa koronakriisin hoidossa. Velkasuhde kasvaa edelleen tulevina vuosina, koska finanssipolitiikka on yhä kevyttä. Julkisen talouden epätasapaino ei korjaannu itsestään. ”Nousevien korkojen oloissa julkisen velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää tarkkaa ja tavoitteellista finanssipolitiikkaa sekä rakenteellisia uudistuksia. Päätöksentekijöitä tukisi kattava ja säännöllisesti tehtävä menokartoitus”, korostaa Olli Rehn.