Suomen Pankki osallistuu eurojärjestelmän ylimpään päätöksentekoon EKP:n neuvostossa istuvan pääjohtajansa kautta. Neuvoston jäseniä ovat euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajat sekä EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä. Koska neuvosto noudattaa rahapolitiikkapäätöksissään yksi jäsen, yksi ääni -periaatetta, jokaisella jäsenellä on yhtä suuri mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin.
Neuvosto tekee kaikki rahapoliittiset päätökset. Merkittävimmät päätökset koskevat ohjauskorkojen tasoa. Korkopäätös tehdään yleensä kerran kuussa, mutta EKP:n neuvosto voi päättää koroista halutessaan milloin vain, myös kokousten ulkopuolella.
EKP:n neuvosto kokoontuu Frankfurtiin yleensä joka toinen viikko. Kuukauden ensimmäinen kokous on tapana pitää torstaina, ja siinä neuvosto tavallisesti päättää ohjauskoroista. Tärkein niistä on minimitarjouskorko, toisin sanoen perusrahoitusoperaatioiden koron alaraja. Samalla EKP:n neuvosto päättää maksuvalmiusjärjestelmään kuuluvista maksuvalmiusluoton korosta ja talletuskorosta. Lyhyet markkinakorot seuraavat hyvin tarkasti minimitarjouskoron liikkeitä. Muut ohjauskorot taas säätelevät pankkien keskinäisten yön yli -lainojen korkovaihteluja.
Korkopäätöksistä ei aina raportoida julkisuudessa, koska korosta päättäminen ei välttämättä tarkoita sen muuttamista. EKP:n neuvosto päättää joko pitää korot ennallaan tai nostaa tai laskea niitä määrittelemänsä tarpeen mukaan. Yleensä tiedotusvälineet kiinnittävät eniten huomiota korkomuutoksiin.
Kuukauden ensimmäisen kokouksen jälkeen EKP järjestää lehdistötilaisuuden, jossa EKP:n pääjohtaja kertoo korkopäätöksen perusteista. Tämä avauspuheenvuoro (introductory statement) sisältää yksityiskohtaisesti kaikki tekijät, joihin neuvosto perustaa päätöksensä. Ensimmäiseksi pääjohtaja kertoo neuvoston taloudellisesta analyysistä, sen jälkeen rahataloudellisesta analyysistä. Lausunto sisältää myös arvion euroalueen jäsenmaiden finanssipolitiikasta ja rakenteellisista uudistuksista.
Avauspuheenvuoronsa jälkeen pääjohtaja vastaa tiedotusvälineiden kysymyksiin. Hänen vastaustensa ja niiden sävyn perusteella toimittajat pyrkivät arvioimaan tulevien korkopäätösten suuntaa. Tiukkaa, korkojen nousuun viittaavaa linjaa kutsutaan "haukkamaiseksi", kun taas pehmeämpää, korkojen laskuun viittaavaa sävyä pidetään "kyyhkymäisenä". Markkinat seuraavat tarkasti erityisesti kansainvälisten uutistoimistojen tulkintoja rahapolitiikan linjasta.
EKP:n pääjohtajan ja neuvoston jäsenten, kuten Suomen Pankin pääjohtajan, rahapolitiikkaan liittyvistä lausunnoista raportoidaan yleensä kansainvälisesti, ja ne voivat vaikuttaa välittömästi euron valuuttakurssiin tai markkinakorkoihin.