Suomen Pankki tarkastelee arvopapereiden selvitys- ja toimitusjärjestelmiä kolmesta näkökulmasta:
yleisvalvojana, käyttäjänä (ulkoistetut tehtävät) ja palvelun tarjoajana.
Yleisvalvonnan avulla Suomen Pankki pyrkii varmistamaan, että järjestelmien riskit pysyvät hyväksyttävän suuruisina sekä toiminta tehokkuustavoitteiden mukaisena mm. tarkastamalla, että järjestelmän toiminta täyttää kansainvälisesti sovitut suositukset. Marraskuussa 2008 toteutuneen yrityskaupan seurauksena Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (APK) toiminini muuttui Euroclear Finland Oy:ksi 2.2.2009. Luonnollinen seuraus tästä yritysjärjestelystä on, että Suomen Pankki on alkanut tehdä valvontayhteistyötä Euroclear-ryhmän arvopaperikeskusten valvojien ja yleisvalvojien kanssa. Yhteistyötä koskevat periaatteet on linjattu yhteistoimintapöytäkirjassa (Memorandum of Understanding, MoU), joka tuli voimaan 5.10.2009. Suomen Pankki aloitti jo aiemmin - APK:n ja Ruotsin arvopaperikeskuksen (VPC) muodostettua pohjoismaisen arvopaperikeskusryhmän (NCSD) - vastaavan yhteistyön Ruotsin keskuspankin kanssa.
Eurojärjestelmän rahapoliittisten operaatioiden vakuuksia säilytetään arvopaperikeskuksissa. Suomen Pankki on ulkoistanut APK:lle operaatioihin liittyvien vakuushallintatiliensä ylläpidon.
Suomen Pankki tarjoaa sekkitilipalvelua julkisen valvonnan kohteena oleville luottolaitoksille, joilla on toimilupa Euroopan talousalueella (ETA) sekä erityisistä syistä myös Valtiokonttorille, sijoituspalveluyrityksille ja selvitysyhteisöille. Tämä mahdollistaa keskuspankkirahan käytön osakkeiden ja velkapapereiden selvityksessä. Käyttämällä keskuspankkirahaa järjestelmä voi pienentää toimintaan liittyviä likviditeetti- ja vastapuoliriskejä.
Arvopaperimarkkinoiden infrastruktuuri yhdentyy edelleen – niin järjestelmäintegraation kuin omistusjärjestelyjen kautta. Tämä on nähtävissä sekä eurooppalaisessa että globaalissa toimintaympäristössä. Pörssien yhdentyminen on edennyt varsin pitkälle sekä eurooppalaisten että amerikkalaisten toimijoiden osalta (esim. Nasdaq OMX). Marraskuussa 2007 voimaan tullut direktiivi rahoitusvälineiden markkinoista on muuttanut arvopaperikaupankäynnin rakenteita. Eurooppaan perustettiin lukuisia uusia niin kutsuttuja monenkeskisiä kauppapaikkoja (multilateral trading facility, MTF).
Helsingin Pörssi aloitti keskusvastapuolen käytön lokakuussa 2009. Keskusvastapuoli vastaanottaa kauppatiedot joko kauppapaikalta tai kaupan osapuolilta. Tämän jälkeen se nettouttaa eri osapuolten velvoitteet instrumenttikohtaisesti ja asettuu kaupan vastapuoleksi hyväksymiensä tuotteiden osalta.
Toimintaympäristön voimakas muutos näkyy myös valvonnan haasteiden kasvamisena. Viranomaisten tulisikin ratkaista nopeasti, minkälainen uusien pörssien sääntely- ja valvontakehikon tulisi olla. Ratkaistavina ovat muun muassa viranomaisten väliset vastuukysymykset ja valvojien väliset yhteistyömuodot. Yhteistyö voi olla tulevaisuudessa varsin laajaa, jos pörssien yhdentyminen jatkuu.
Arvopaperikaupan jälkeiset toiminnot ovat edelleen infrastruktuuriltaan varsin pirstaleiset Euroopassa, joten niiden kehittäminen olisi kiireesti saatava vauhtiin. Arvopaperien selvitys- ja toimitusjärjestelmien juoheva toiminta EU:ssa on jopa tärkeämpää kuin kauppapaikkojen integroituminen omistusjärjestelyin. Tehottomat selvitys- ja toimitusjärjestelmät heikentävät toimijoiden kykyä ja halua käydä EU:ssa arvopaperikauppaa riippumatta niiden yhdentymisen asteesta. Ne vähentävät rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä ja nostavat tarpeettomasti pääoman hintaa. Eurojärjestelmän vastaus tähän on vireillä oleva TARGET 2 Securities -hanke.