Belgian eurokolikot on suunnitellut Turnhoutin kuvataideakatemian johtaja Jan Alfons Keustermans. Liikkeessä on kaksi kolikkosarjaa. Uudemman sarjan kolikoiden (kuvassa) sisäosaan on kuvattu kuningas Albert II, hänen monogramminsa ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi.

10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena on niin Saksan jakautumista kuin sen yhdistymistäkin symboloiva Brandenburgin portti. Tämän portin avaamista ja Saksan ja Euroopan yhtenäisyyttä korostavan kuvan suunnitteli Reinhard Heinsdorff.

(1.1.2011 alkaen)

Kaikissa Viron kolikoissa on sama kuva-aihe. Kansallisella puolella on Viron karttakuva ja sen alla maan vironkielinen nimi ”Eesti”.

Irlannissa hallitus päätti, että maan kaikissa eurokolikoissa on sama kansallinen puoli. Kolikoiden kuva-aiheeksi valittiin kelttiläinen harppu, joka on Irlannin perinteinen symboli. Kuva-aiheen suunnitteli Jarlath Hayes. Kolikoissa on myös niiden liikkeeseenlaskuvuosi ja sana ”Eire”, joka on iirin kieltä ja tarkoittaa Irlantia.

Kuva-aiheena on yksi Kreikan kuuluisimmista poliittisista henkilöistä, Eleftherios Venizelos (1864–1936). Hän oli sosiaalisten uudistusten alkuunpanija, maineikas diplomaatti ja keskeinen hahmo Kreikan modernisoinnissa sekä Kreikan pohjoisosan ja Aigeianmeren saarten vapauttamisessa.

10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheeksi on valittu Espanjan kirjallisuuden isä Miguel de Cervantes, mikä kuvastaa kirjailijan ja hänen teostensa yleismaailmallista luonnetta.

Kuva-aihe on Ranskan frangeissa perinteisesti käytetty kylväjä. Laurent Jorlon suunnittelema moderni ja ajaton kuva-aihe kuvaa Ranskaa, joka pysyy omana itsenään yhdentyessään Eurooppaan.

Kuva-aiheena on patsas, joka esittää keisari Marcus Aureliusta ratsunsa selässä.

10, 20 ja 50 sentin kolikoihin on kuvattu kauppa-alus Kyrenia neljänneltä vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua. Se symboloi Kyproksen merenkulkuhistoriaa ja tärkeää asemaa kaupan keskuksena.

Luxemburgin eurokolikot suunnitteli Yvette Gastauer-Claire Luxemburgin hovin ja hallituksen toimeksiannosta. Kaikissa kolikoissa on suurherttua Henrin kuva. Lisäksi kolikoissa on niiden liikkeeseenlaskuvuosi ja Luxemburgin nimi luxemburgiksi (Lëtzebuerg).

10, 20 ja 50 sentin kolikoissa on Maltan tunnus eli kilpi, jossa on heraldisen kuvauksen mukainen Maltan lippu. Kilven päällä lepää kaupunkivaltion tunnus muurikruunu, joka edustaa Maltan linnoituksia. Kilpeä reunustavat vasemmalla oliivipuun oksa ja oikealla palmunoksa. Molemmat ovat rauhan tunnuksia, jotka on perinteisesti yhdistetty Maltaan. Oksien muodostama seppele on sidottu alhaalta nauhalla, jossa on Maltan tasavaltaa tarkoittava teksti ”Repubblika ta’ Malta”.

1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena on kuningatar Beatrixin profiili, jota kiertävät sanat ”Beatrix, Koningin der Nederlanden” (Beatrix, Alankomaiden kuningatar).

Kuva-aiheena on Wienin nykytaiteen museo, Secession. Aihe kuvastaa jugendtyylin syntymistä Itävallassa sekä uuden aikakauden alkua ja siten vertauskuvallisesti siirtymistä euron käyttöön.

10, 20 ja 50 sentin kolikoiden keskiössä on kuninkaan sinetti vuodelta 1142.

Kolikon kuva esittää Triglav-vuorta.

10, 20 ja 50 sentin kolikoissa kuva-aiheena on Bratislavan linna ja Slovakian kansallistunnus.

1, 2, 5, 10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena oleva vaakunaleijona on jäljennös kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemasta mallista. Vaakunaleijonaa on aikojen saatossa käytetty useissa suomalaisissa kolikoissa, esimerkiksi 1 markan kolikossa vuosina 1964–2001.

10, 20 ja 50 sentin kolikoiden kuva-aiheena on ruhtinas Albert II:n monogrammi.

50 sentin kolikko kuvaa Titano-vuoren kolmea linnoitustornia, joiden nimet ovat la Guaita, la Cesta ja il Montale.

Huhtikuussa 2006 liikkeeseen lasketun kolmannen eurokolikkosarjan kolikoissa on paavi Benedictus XVI:n kuva sekä teksti ”CITTÀ DEL VATICANO”. Paavin kuvan oikealla puolella ovat lyöntivuosi ”2006” sekä rahapajan tunnus ”R”. Vasemmalla puolella ovat kolikon suunnittelijan nimikirjaimet ”DL”.