|
Suomen Pankin lunastusaika päättyi |
| Vuosina 1967-1985 lyödyt juhlarahat |
31.12.2007 |
 
Sivun alkuun
|
Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlarahaa vuodelta 1967 on pidetty eräänä nykyajan kauneimmista juhlarahoista. |
 
Sivun alkuun
|
J. K. Paasikiven syntymän 100-vuotisjuhlaraha vuodelta 1970, Suomen ensimmäinen henkilöaiheinen juhlaraha. |
 
Sivun alkuun
|
Yleisurheilun EM-kisojen juhlaraha vuodelta 1971. |
 
Sivun alkuun
|
Presidentti Urho Kekkosen 75-vuotisjuhlaraha vuodelta 1975, Suomen ensimmäinen metalliraha, johon on kuvattu elossa oleva henkilö. |
 
Sivun alkuun
|
Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlaraha vuodelta 1977. |
 
 
 
Sivun alkuun
|
Lahden kisat 1978, Turku 750 vuotta 1979, Urho Kekkonen 1981. Vuodesta 1978 alkaen juhlarahojen nimellisarvo nousi ensin 25 ja sitten 50 markkaan. |
 
 
 
Sivun alkuun
|
MM-kisat jääkiekossa ja yleisurheilussa pidettiin vuosina 1982 ja 1983.
Kalevala-raha vuodelta 1985 oli Suomen ensimmäinen henkiseen kulttuuriin liittyvä juhlaraha. |
| Vuoden 1985 jälkeen lyödyt juhlarahat |
29.02.2012 |
 
Sivun alkuun
|
Hiihdon MM-kisat vuonna 1989. Rahan kuva-aiheena oli ensi kertaa Suomessa naisurheilija. Juhlarahan nimellisarvona oli nyt 100 markkaa. |
 
 
Sivun alkuun |
Suomen kuvataiteen juhlarahan (1989)ja Sotainvalidien Veljesliiton 50-vuotisrahan (1989) muotoili molemmat Reijo Paavilainen. |
 
 
Sivun alkuun
|
Helsingin yliopiston juhlaraha (1990) sai vaikutteita muinaisen Ateenan rahataiteesta, kun taas jääkiekon MM-kisojen raha (1991) ennakoi peilipintaisten rahojen muotiin tuloa. |
 
Sivun alkuun
|
Ahvenanmaan itsehallinto 70 vuotta 1991.
Kaikki eivät olisi halunneet rahaan valtakunnan suomenkielistä nimeä. |
 
 
Sivun alkuun
|
Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlarahoissa (1992) on kuvattu metsäisiä maisemia ja veden kimallusta.
Hopeisen rahan nimellisarvo on 100 markkaa, kultaisen 1000 markkaa. |
 
 
Sivun alkuun
|
Yleisurheilun EM-kisojen raha vuodelta 1971 sai seuraajan 1994.
Henkilöaiheisia juhlarahoja oli aiemmin lyöty vain tasavallan päämiehistä. Akateemikko A. I. Virtasen raha vuodelta 1995 aloitti uuden perinteen. |
 
 
Sivun alkuun
|
Vuonna 1995 juhlistettiin rahoilla myös rauhan vuosikymmeniä sekä Yhdistyneitä kansakuntia. Keräilyalalla toimiva amerikkalainen kustantamo myönsi YK:n rahalle peräti kolme palkintoa. |
 
Sivun alkuun
|
Suomen liittymistä Euroopan unioniin 1995 juhlistettiin 10 markan käyttöjuhlarahalla, josta lyötiin myös erikoisversio kultaan ja hopeaan. |
 
 
Sivun alkuun
|
Helene Schjerfbeck on tunnettu omista kuvistaan. Ne olivat lähtökohtana myös hänen juhlarahalleen 1996. Paavo Nurmen rahan (1997) muotokuvapuolen lähtökohtana oli hänen kuuluisa voittonsa mailin juoksussa 1923. |
 
 
Sivun alkuun
|
Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi lyötiin 1997 jälleen kaksi rahaa. |
 
 
Sivun alkuun
|
Alvar Aalto oli saanut kuvansa seteliin 1986, mutta hänen syntymänsä 100-vuotisrahassa 1998 ei ollut muotokuvaa.
Myös Suomenlinnan juhlaraha samalta vuodelta liittyi arkkitehtuuriin. |
 
 
 
 
Sivun alkuun
|
Suomen puheenjohtajuutta Euroopan unionissa 1999 juhlistettiin samantyyppisillä rahoilla kuin unioniin liittymistä 1995.
Vuonna 1999 lyötiin kaksi rahaa myös Jean Sibeliuksen kunniaksi. |
 
 
 
Sivun alkuun
|
Vuonna 2000 lyötiin kolme juhlarahaa, aiheina kirkon juhlavuosi, Helsingin 450-vuotisjuhla sekä Aleksis Kivi. |
 
 
Sivun alkuun
|
Hiihdon MM-kisojen raha vuodelta 2001 on Kalevalan innoittama. Myöhemmin samana vuonna primadonna Aino Acktén raha päätti markka-arvoisten hopearahojen sarjan. |
 
 
Sivun alkuun
|
Markan muistorahat vuodelta 2001 heijastavat juhlarahaperinteen muuttumista: 1960 oli markan 100-vuotisrahan voinut vielä lunastaa nimellisarvostaan. |