Etusivu > Setelit ja kolikot > Markkojen vaihtaminen euroiksi
Tulostus-
versioKuuntele sivu

Markkojen vaihtaminen euroiksi

Milloin markkojen vaihtoaika päättyy?

Markkojen vaihto euroiksi päättyy 29.2.2012.
 
Välttääksenne markkavaihdon loppuvaiheen ruuhkia jäljellä olevat markat kannattaa  vaihtaa euroiksi hyvissä ajoin ennen vuoden 2012 alkua.
 

Missä markkoja voi vaihtaa?

Suosittelemme ensisijaisesti kääntymään oman pankin puoleen. Ne ottavat harkintansa mukaan markkoja vastaan omilta asiakkailtaan. Myös Forex vaihtaa markkoja.
 
Markkoja voi lähettää omalla kustannuksella postitse Suomen Pankkiin vaihdettavaksi osoitteella:

SUOMEN PANKKI
Asiakaskassa
PL 160
00101 HELSINKI
 
 
Suomen Pankilla on yksi asiakaspalvelupiste osoitteessa Rauhankatu 19, Helsinki, mihin voi tuoda markkoja vaihdettavaksi euroiksi. Asiakaspalvelupiste on avoinna arkisin klo 10–15. 
 

Mitä markkaseteleitä ja -kolikoita voi vielä vaihtaa (kuvat alla)?

Lunastettavia markkoja ovat vuodesta 1945 alkaen painetut setelit ja viimeinen käytössä ollut kolikkosarja sekä vuoden 1985 jälkeen lyödyt juhlarahat. Vaihdettavilla markkaseteleillä ja -kolikoilla saattaa olla niiden vaihtoarvoa suurempi muisto- tai numismaattinen arvo, jota voi tiedustella alan erikoisliikkeistä.
 
Euron muuntokurssi on 1 euro = 5,94573 markkaa.
 
Vaihdettavat setelit:
 
1.3.2002 lakkautetut setelit Tyyppi Koko
mm x mm		 Nimellisarvo
vuosien 1963–2002
markkoina		 Suomen Pankin
lunastusaika päättyy
1 000 markkaa ja 1 000 markkaa Litt. A 1986 142 x 69 1 000,– 29.2.2012
tuhat markkaa etuosatuhat markkaa takaosa
tuhat markkaa etuosa Litt. Atuhat markkaa takaosa Litt. A
500 markkaa ja 500 markkaa Litt. A 1986 142 x 69 500,– 29.2.2012
viisisataa markkaa etuosaviisisataa markkaa takaosa
viisisataa markkaa etuosa Litt. Aviisisataa markkaa takaosa Litt. A
100 markkaa ja 100 markkaa Litt. A 1986 142 x 69 100,– 29.2.2012
sata markkaa etuosasata markkaa takaosa
sata markkaa etuosa Litt. Asata markkaa takaosa Litt. A
50 markkaa ja 50 markkaa Litt. A 1986 142 x 69 50,– 29.2.2012
viisikymmentä markkaa etuosaviisikymmentä markkaa takaosa
viisikymmentä markkaa etuosa Litt. Aviisikymmentä markkaa takaosa Litt. A
20 markkaa ja 20 markkaa Litt. A 1993 142 x 69 20,– 29.2.2012
kaksikymmentä markkaa etuosakaksikymmentä markkaa takaosa
kaksikymmentä markkaa etuosakaksikymmentä markkaa takaosa
10 markkaa 1986 142 x 69 10,– 29.2.2012
kymmenen markkaakymmenen markkaa
Sivun alkuun
1.1.1994 lakkautetut setelit Tyyppi Koko
mm x mm		 Nimellisarvo
vuosien 1963–2002
markkoina		 Suomen Pankin
lunastusaika päättyy
10 markkaa 1980 142 x 69 10,– 29.2.2012
kymmenen markkaakymmenen markkaa
10 markkaa 1980 142 x 69 10,– 29.2.2012
kymmenen markkaakymmenen markkaa
50 markkaa 1977 142 x 69 50,– 29.2.2012
viisikymmentä markkaaviisikymmentä markkaa
100 markkaa 1976 142 x 69 100,– 29.2.2012
sata markkaasata markkaa
500 markkaa 1975 142 x 69 500,– 29.2.2012
viisisataa markkaaviisisataa markkaa
1 markka 1963 142 x 69 1,– 29.2.2012
yksi markkayksi markka
5 markkaa sekä 5 markkaa Litt. A ja Litt. B 1963 142 x 69 5,– 29.2.2012
10 markkaa sekä 10 markkaa Litt. A 1963 142 x 69 10,– 29.2.2012
kymmenen markkaakymmenen markkaa
50 markkaa sekä 50 markkaa Litt. A ja Litt. B 1963 142 x 69 50,– 29.2.2012
viisikymmentä markkaaviisikymmentä markkaa
100 markkaa sekä 100 markkaa Litt. A 1963 142 x 69 100,– 29.2.2012
sata markkaasata markkaa
100 markkaa 1957 140 x 69 1,– 29.2.2012
sata markkaasata markkaa
500 markkaa 1956 142 x 69 5,– 29.2.2012
viisisataa markkaaviisisataa markkaa
100 markkaa 1955 142 x 69 1,– 29.2.2012
sata markkaasata markkaa
500 markkaa 1955 142 x 69 5,– 29.2.2012
viisisataa markkaaviisisataa markkaa
1000 markkaa 1955 142 x 69 10,– 29.2.2012
tuhat markkaatuhat markkaa
5000 markkaa 1955 142 x 69 50,– 29.2.2012
viisituhatta markkaaviisituhatta markkaa
10 000 markkaa 1955 142 x 69 100,– 29.2.2012
kymmenentuhatta markkaakymmenentuhatta markkaa
5 markkaa Litt. A ja Litt. B 1945 120 x 68 0,05 29.2.2012
10 markkaa Litt. A ja Litt. B 1945 120 x 68 0,10 29.2.2012
kymmenen markkaakymmenen markkaakymmenen markkaa
20 markkaa Litt. A ja Litt. B 1945 120 x 68 0,20 29.2.2012
kaksikymmentä markkaakaksikymmentä markkaakaksikymmentä markkaa
50 markkaa Litt. A ja Litt. B 1945 120 x 102 0,50 29.2.2012
viisikymmentä markkaaviisikymmentä markkaaviisikymmentä markkaa
100 markkaa Litt. A ja Litt. B 1945 120 x 68 1,- 29.2.2012
sata markkaasata markkaasata markkaa
500 markkaa Litt. A ja Litt. B 1945 204 x 120 5,– 29.2.2012
viisisataa markkaaviisisataa markkaaviisisataa markkaa
1000 markkaa Litt. A ja Litt. B 1945 204 x 120 10,– 29.2.2012
tuhat markkaatuhat markkaatuhat markkaa
5000 markkaa Litt. A 1945 204 x 120 50,– 29.2.2012
viisituhatta markkaaviisituhatta markkaa



Viimeinen markkamääräinen kolikkosarja:

1.3.2002
lakkautetut metalliset käyttörahat		 Lyöntivuodet Läpimitta, 
    mm		 Nimellisarvo
vuosien
1963-2002
markkoina		 Suomen Pankin
lunastusaika päättyy

10 markkaa, kaksimetalliraha

1993–2001

27,25

10,–

29.2.2012

 10 markkaa, kaksimetalliraha 10 markkaa, kaksimetalliraha

5 markkaa, alumiinipronssia

1992–2001

24,50

5,–

29.2.2012

  5 markkaa, alumiinipronssia 5 markkaa, alumiinpronssia

1 markka, alumiinipronssia

1993–2001

22,25

1,–

29.2.2012

 1 markka, alumiinipronssia 1 markka, alumiinipronssia

50 penniä, kuparinikkeliä

1990–2001

19,70

0,50

29.2.2012

 50 penniä, kuparinikkeliä 50 penniä, kuparinikkeliä

 

10 penniä, kuparinikkeliä

1990–2001

16,30

0,10

29.2.2012

 10 penniä, kuparinikkeliä 10 penniä, kuparinikkeliä

 

Sivun alkuun

Vuoden 1985 jälkeen lyödyt juhlarahat 29.02.2012


Sivun alkuun

 Hiihdon MM-kisat vuonna 1989. Rahan kuva-aiheena oli ensi kertaa Suomessa naisurheilija. Juhlarahan nimellisarvona oli nyt 100 markkaa.

 
Sivun alkuun

Suomen kuvataiteen juhlarahan (1989)ja Sotainvalidien Veljesliiton 50-vuotisrahan (1989) muotoili molemmat Reijo Paavilainen.



Sivun alkuun

 Helsingin yliopiston juhlaraha (1990) sai vaikutteita muinaisen Ateenan rahataiteesta, kun taas jääkiekon MM-kisojen raha (1991) ennakoi peilipintaisten rahojen muotiin tuloa.


Sivun alkuun

Ahvenanmaan itsehallinto 70 vuotta 1991.

Kaikki eivät olisi halunneet rahaan valtakunnan suomenkielistä nimeä.



Sivun alkuun

Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlarahoissa (1992) on kuvattu metsäisiä maisemia ja veden kimallusta.

Hopeisen rahan nimellisarvo on 100 markkaa, kultaisen 1000 markkaa.



Sivun alkuun

Yleisurheilun EM-kisojen raha vuodelta 1971 sai seuraajan 1994.

Henkilöaiheisia juhlarahoja oli aiemmin lyöty vain tasavallan päämiehistä. Akateemikko A. I. Virtasen raha vuodelta 1995 aloitti uuden perinteen.



Sivun alkuun

 Vuonna 1995 juhlistettiin rahoilla myös rauhan vuosikymmeniä sekä Yhdistyneitä kansakuntia. Keräilyalalla toimiva amerikkalainen kustantamo myönsi YK:n rahalle peräti kolme palkintoa.



Sivun alkuun

 Suomen liittymistä Euroopan unioniin 1995 juhlistettiin 10 markan käyttöjuhlarahalla, josta lyötiin myös erikoisversio kultaan ja hopeaan.



Sivun alkuun

 Helene Schjerfbeck on tunnettu omista kuvistaan. Ne olivat lähtökohtana myös hänen juhlarahalleen 1996. Paavo Nurmen rahan (1997) muotokuvapuolen lähtökohtana oli hänen kuuluisa voittonsa mailin juoksussa 1923.



Sivun alkuun

 Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi lyötiin 1997 jälleen kaksi rahaa.



Sivun alkuun

Alvar Aalto oli saanut kuvansa seteliin 1986, mutta hänen syntymänsä 100-vuotisrahassa 1998 ei ollut muotokuvaa.

Myös Suomenlinnan juhlaraha samalta vuodelta liittyi arkkitehtuuriin.






Sivun alkuun

Suomen puheenjohtajuutta Euroopan unionissa 1999 juhlistettiin samantyyppisillä rahoilla kuin unioniin liittymistä 1995.

Vuonna 1999 lyötiin kaksi rahaa myös Jean Sibeliuksen kunniaksi.

  
  
  
Sivun alkuun

 Vuonna 2000 lyötiin kolme juhlarahaa, aiheina kirkon juhlavuosi, Helsingin 450-vuotisjuhla sekä Aleksis Kivi.

  
  
Sivun alkuun

 Hiihdon MM-kisojen raha vuodelta 2001 on Kalevalan innoittama. Myöhemmin samana vuonna primadonna Aino Acktén raha päätti markka-arvoisten hopearahojen sarjan.

  
  
Sivun alkuun

 Markan muistorahat vuodelta 2001 heijastavat juhlarahaperinteen muuttumista: 1960 oli markan 100-vuotisrahan voinut vielä lunastaa nimellisarvostaan.
Katso myös usein kysyttyä markkojen vaihdosta!