Pentti Hakkarainen

Blogi
12.8.2013

Tase puolittunut vuodentakaisesta alle 50 miljardiin

12.8.2013 | Hakkarainen, Pentti

​Julkisessa keskustelussa on aprikoitu syitä keskuspankkien taseiden kasvamiselle ja viitattu myös tästä aiheutuviin riskeihin. Joissakin arvioissa jopa väitettiin suomalaisten veronmaksajien talletusten siirtyvän keskuspankkien kautta taloudeltaan heikompien euromaiden rahoittamiseen.

Vuosi sitten blogissani kerroin Suomen Pankin taseen kaksinkertaistuneen alle vuodessa 107 miljardia euroon. Koska merkittävin osa kasvusta oli johtunut lyhytaikaisen likviditeetin väliaikaisesta parkkeerauksesta keskuspankkiin, blogissa todettiin taseen loppusumman voivan pienentyä yhtä nopeasti kuin se oli kasvanutkin.

Yleinen syy keskuspankkien taseiden kasvuun sekä Euroopassa että muualla maailmassa on ollut se, että keskuspankit ovat rahoittaneet rahalaitoksia ja varmistaneet rahoitusmarkkinoiden vakautta massiivisin toimin. Lisäksi joillakin keskuspankeilla valuutan ulkoisen arvon hallinta on johtanut taseiden pullistumiseen. Kasvanut keskuspankkirahan määrä lisäsi markkinoilla olevaa likviditeettiä.

Kansallisen keskuspankin taseessa on myös eriä, joihin se itse ei vaikuta, vaan jotka määräytyvät ulkoisista tekijöistä. Näitä ovat erityisesti rahalaitosten talletukset keskuspankissa tai lainat keskuspankilta sekä setelistön muutos.

Suomen Pankin taseen kaksinkertaistuminen ei johtunut pankkien rahoittamisesta. Merkittävimmät tekijät taseen kasvulle olivat juuri niitä, joihin kansallinen keskuspankki ei itse vaikuta. Eurosetelistö lisääntyi joitakin miljardeja. Rahalaitosten talletukset kasvoivat 10 – 20 miljardista lyhyessä ajassa yli 80 miljardiin.

Nyt Suomen Pankin tase on pienentynyt alle 50 miljardiin heinäkuussa ja pankkien tekemät talletukset 23 miljardiin. TARGET-saamiset EKP:ltä vähenivät vastaavasti 73 miljardista 21 miljardiin.

Pienentyneet keskuspankkitalletukset heijastavat sekä rahoitusmarkkinoiden toiminnan vakautumista että keskuspankkirahan määrän pienentymistä markkinoilla.

Poikkeuksellisen suuret keskuspankkitalletukset ilmensivät institutionaalisten sijoittajien ja yritysten erityistä varovaisuutta talouskriisin oloissa. Tämän perusteella tuoton sijaan haettiin vain varmistus varojen säilymisestä ja nopeasta käytettävyydestä. Näin rahat pidettiin kassassa eli käteistileillä pankeissa, jotka vastaavasti tallettivat ne keskuspankkiin. Kun Suomen Pankki on Pohjoismaiden ainoa eurokeskuspankki, valui koko Pohjoismaiden alueen likviditeettiä sen taseeseen talletuksina.

Viimeaikainen Suomen Pankin taseen normalisoituminen kertoo osaltaan euroalueen epävarmuuksien ja jännitteiden helpottumisesta. Pankit, institutionaaliset sijoittajat, eläkerahastot ja yritykset sekä myös kotitaloudet ovat asteittain palanneet tavanomaisempaan riskinottoon ja -sietoon.


Pentti Hakkarainen

Pentti Hakkarainen
Johtokunnan varapuheenjohtaja, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja ja Euroopan keskuspankin neuvoston varajäsen

pentti.hakkarainen(at)bof.fi

 

 Jaa sivun sisältö

 
Voit jakaa tämän sivun sisällön erilaisiin sosiaalisen median palveluihin.

 

 Muualla palvelussa