Pentti Hakkarainen

Pentti Hakkarainen

Pentti Hakkarainen
Johtokunnan varapuheenjohtaja, Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja ja Euroopan keskuspankin neuvoston varajäsen

pentti.hakkarainen(at)bof.fi

Keskuspankin varannolla ei voi paikata valtion budjettia

Kirjoitus perustuu Pentti Hakkaraisen Helsingin Sanomien mielipideosastolla 20.5.2014 julkaistuun tekstiin.   Historiasta löytyy tapauksia, joissa keskuspankin avulla on paikattu valtion budjettia. Nämä tapaukset ovat johtaneet onnettomiin seurauksiin, jopa talouden sekasortoon ja romahduksiin. Siksi on vahvistunut perustyönjako valtion finanssipolitiikan ja keskuspankin rahapolitiikan välillä. Jälkimmäisellä ei tule hoitaa julkisen talouden vajeita.

Tase puolittunut vuodentakaisesta alle 50 miljardiin

Julkisessa keskustelussa on aprikoitu syitä keskuspankkien taseiden kasvamiselle ja viitattu myös tästä aiheutuviin riskeihin. Joissakin arvioissa jopa väitettiin suomalaisten veronmaksajien talletusten siirtyvän keskuspankkien kautta taloudeltaan heikompien euromaiden rahoittamiseen. Vuosi sitten blogissani kerroin Suomen Pankin taseen kaksinkertaistuneen alle vuodessa 107 miljardia euroon. Koska merkittävin osa kasvusta oli johtunut lyhytaikaisen likviditeetin väliaikaisesta parkkeerauksesta keskuspankkiin, blogissa todettiin taseen loppusumman voivan pienentyä yhtä nopeasti kuin se oli kasvanutkin.

Tase kävi yli 100 miljardin - mistä syystä?

Finanssikriisin johdosta keskuspankit ovat joutuneet harjoittamaan epätavanomaisia toimia niin Yhdysvalloissa, Japanissa, Britanniassa, Sveitsissä, Ruotsissa kuin euroalueellakin. Keskuspankit ovat rahoittaneet aiempaa enemmän liikepankkeja ja näin varmistaneet niiden maksuvalmiutta. Lisäksi joissakin tapauksissa keskuspankki on lisännyt rahoituksen määrää ostamalla valtioiden ja yritysten joukkolainoja.