Euroalueen keskuspankkien taseisiin kirjattavat ns. TARGET2-saldot1 ovat taas ponnahtaneet julkiseen keskusteluun. Kyseinen keskustelu alkoi Saksassa reilu vuosi sitten, mutta myös Suomessa keskuspankkeja läheltä seuraavat ovat ajoittain kiinnittäneet huomiota TARGET2-maksujärjestelmään liittyviin velkoihin ja saataviin. Valitettavan usein kyseisiä saldoja tulkitaan väärin, eikä niiden alkuperää saatikka niihin liittyviä riskejä ymmärretä tai haluta ymmärtää.
Taloussanomat kirjoitti 7.3. eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien välisten maksujärjestelmäpositioiden kasvusta1. Kirjoituksessa viitattiin kriisimaista tapahtuvaan yksityisen pääoman ulosvirtaukseen, josta syntyvää aukkoa täyttävät "Saksan, Suomen ja muutaman muun ylijäämämaan keskuspankit minkä ehtivät pumppaamalla EKP:n kautta uutta keskuspankkirahaa tilalle." Taloussanomat päätteli, että "Suomen Pankki maksaa mukisematta".
EKP:n neuvosto otti joulukuussa käyttöön uusia järeitä toimenpiteitä pankkien luotonannon ja rahamarkkinoiden toiminnan tukemiseksi. Keskeisin ilmoitetuista toimenpiteistä oli keskuspankkiluottojen juoksuajan, eli ns. maturiteetin pidentäminen 36 kuukauteen. Pankkien maksuvalmiuden turvaamiseksi EKP:n neuvosto on päättänyt useista epätavanomaisista toimenpiteistä finanssikriisin aikana. Vaikutuksiltaan keskeisimmiksi nousevat kuitenkin kolme päätöstä, jotka ovat lisänneet keskuspankkirahan määrää ja pituutta merkittävästi.
Vuodenvaihteessa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun eurosetelit ja -kolikot laskettiin liikkeeseen. Helmikuun lopussa taas päättyy Suomen Pankin kymmenen vuotta kestänyt velvollisuus lunastaa markkaseteleitä ja -kolikoita. Maaliskuusta lähtien markoilla on siis enää vain keräily- tai muistoarvoa, joka joissain tapauksissa voi kuitenkin olla nimellisarvoa suurempi. Selvittääkseen kuinka monella on vielä hallussaan markkoja ja mitä markoille on aikomus tehdä, Suomen Pankki tilasi Taloustutkimukselta kyselytutkimuksen.
Vuoden päättyessä ihmisillä on tapana katsoa taaksepäin ja arvioida kuluneen vuoden aikaansaannoksia. Mutta heti vuoden vaihduttua katse suunnataan eteenpäin ja arvioidaan, mitä tuleva vuosi mahtaa tuoda tullessaan. Syksyn mittaan on julkaistu suuri joukko taloudellisia ennusteita. Niissä on käyty läpi viimeaikaista kehitystä, ja sen pohjalta on esitetty arvioita tulevasta talouskehityksestä. Kansainvälinen valuuttarahasto esitti oman arvionsa maailmantalouden kehityksestä lokakuussa.
Suomen Pankin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa 71,9 miljardia euroa. Tase oli peräti 40 miljardia euroa suurempi kuin heinäkuun lopussa. Mikä on kasvattanut Suomen Pankin tasetta näin voimakkaasti?Suomen Pankin tase Suomen Pankin verkkosivuilla.Lyhyt vastaus kysymykseen on Suomessa toimivien pankkien lisääntynyt maksuvalmius. Hyvästä maksuvalmiudesta kertovat Suomessa toimivien pankkien lisääntyneet talletukset Suomen Pankkiin.
Eurojärjestelmän keskuspankkien toteuttamat poikkeukselliset toimet rahapolitiikan välittymisen turvaamiseksi häiriintyneillä markkinoilla ovat herättäneet kysymyksiä keskuspankkien valvonnasta. On mm. vaadittu Euroopan keskuspankin (EKP) arvopaperimarkkinoita koskevan osto-ohjelman alistamista parlamentaariseen valvontaan. Kuntien takauskeskuksen johtaja Heikki Niemeläinen ehdotti Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla 2.
Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun uudenvuoden rakettien räiskyessä suomalaisista pankkiautomaateista sai nostaa ensimmäiset eurosetelit. Kahdessa kuukaudessa yleisö otti euron omakseen ja lähes yhdeksänkymmentä prosenttia markoista palautui Suomen Pankkiin. Vaikka markan asema laillisena maksuvälineenä lakkasi 29.2.2002, sitoutui Suomen Pankki vielä kymmenen vuoden ajan vaihtamaan markkoja euroiksi.
EKP ilmoitti sunnuntaina 7.8. alkavansa toteuttaa velkapaperiohjelmaansa aktiivisesti markkinahäiriöiden korjaamiseksi ja rahapolitiikan välittymisen varmistamiseksi. EKP ei ole täsmentänyt, mitä arvopapereita se aikoo ostaa tai kuinka paljon. Markkinoilla viesti on tulkittu päätökseksi ryhtyä ostamaan markkinapaineiden kohteeksi joutuneiden Espanjan ja Italian valtionpapereita. Julkisuudessa ja markkinoilla reaktiot ovat pääosin olleet myönteisiä, mutta myös huolestuneempia sävyjä on näkynyt.
Euroopan valtioiden velkakriisi on koetellut päättäjien ja kansalaisten hermoja vuoden 2010 alusta, kun Kreikan valtion talouden vaikeudet nousivat julkisuuteen. Kreikka joutui pyytämään apua muilta euromailta toukokuussa 2010, kun se ei enää saanut kohtuuhintaista rahoitusta markkinoilta. Euroalueen maat, Slovakiaa lukuun ottamatta, myönsivät Kreikalle kahdenvälisiä luottoja. Valtioiden velkakriisi on laajentunut lukuisista erilaisista tukitoimista huolimatta.