Mika PösöViestintäpäällikkö, EKPJ:n viestintäkomitean jäsenmika.poso(at)bof.fi
Euroalueen keskuspankkien taseisiin kirjattavat ns. TARGET2-saldot1 ovat taas ponnahtaneet julkiseen keskusteluun. Kyseinen keskustelu alkoi Saksassa reilu vuosi sitten, mutta myös Suomessa keskuspankkeja läheltä seuraavat ovat ajoittain kiinnittäneet huomiota TARGET2-maksujärjestelmään liittyviin velkoihin ja saataviin. Valitettavan usein kyseisiä saldoja tulkitaan väärin, eikä niiden alkuperää saatikka niihin liittyviä riskejä ymmärretä tai haluta ymmärtää.
EKP:n neuvosto otti joulukuussa käyttöön uusia järeitä toimenpiteitä pankkien luotonannon ja rahamarkkinoiden toiminnan tukemiseksi. Keskeisin ilmoitetuista toimenpiteistä oli keskuspankkiluottojen juoksuajan, eli ns. maturiteetin pidentäminen 36 kuukauteen. Pankkien maksuvalmiuden turvaamiseksi EKP:n neuvosto on päättänyt useista epätavanomaisista toimenpiteistä finanssikriisin aikana. Vaikutuksiltaan keskeisimmiksi nousevat kuitenkin kolme päätöstä, jotka ovat lisänneet keskuspankkirahan määrää ja pituutta merkittävästi.
Vuodenvaihteessa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun eurosetelit ja -kolikot laskettiin liikkeeseen. Helmikuun lopussa taas päättyy Suomen Pankin kymmenen vuotta kestänyt velvollisuus lunastaa markkaseteleitä ja -kolikoita. Maaliskuusta lähtien markoilla on siis enää vain keräily- tai muistoarvoa, joka joissain tapauksissa voi kuitenkin olla nimellisarvoa suurempi. Selvittääkseen kuinka monella on vielä hallussaan markkoja ja mitä markoille on aikomus tehdä, Suomen Pankki tilasi Taloustutkimukselta kyselytutkimuksen.
Suomen Pankin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa 71,9 miljardia euroa. Tase oli peräti 40 miljardia euroa suurempi kuin heinäkuun lopussa. Mikä on kasvattanut Suomen Pankin tasetta näin voimakkaasti?Suomen Pankin tase Suomen Pankin verkkosivuilla.Lyhyt vastaus kysymykseen on Suomessa toimivien pankkien lisääntynyt maksuvalmius. Hyvästä maksuvalmiudesta kertovat Suomessa toimivien pankkien lisääntyneet talletukset Suomen Pankkiin.