EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

Lehdistötilaisuus 7.2.2008

(Epävirallinen käännös)

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen, jossa kerromme EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös komissaari Joaquín Almunia.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahataloudellisen analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Tämä päätös perustuu arvioon, että hintavakauteen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä inflaation kiihtymisen riskejä tilanteessa, jossa rahan määrän ja luotonannon kasvu on erittäin nopeaa. Tällä hetkellä inflaatioon kohdistuvat lyhyen aikavälin kiihtymispaineet eivät saa ulottua keskipitkälle aikavälille. Toimivaltansa mukaisesti EKP:n neuvosto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että inflaatio-odotukset pysyvät euroalueella lujasti ankkuroituina hintavakauden määritelmän mukaiseen inflaatiovauhtiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tässä tilanteessa EKP:n neuvosto on edelleen sitoutunut toimimaan niin, että kerrannaisvaikutukset ja hintavakauteen kohdistuvat inflaation kiihtymisen riskit eivät toteudu keskipitkällä aikavälillä. Rahoitusmarkkinoiden riskien uudelleenarviointi jatkuu, ja epätavallisen suuri epävarmuus näiden riskien mahdollisesta vaikutuksesta reaalitalouteen on ennallaan. Vaikka euroalueen talouden perustekijät ovat vahvat, saadut taloustiedot ovat vahvistaneet, että talouskasvua koskeviin näkymiin liittyvät riskit painottuvat kasvun hidastumisen suuntaan. EKP:n neuvosto seuraa kehitystä kattavasti ja erittäin tarkoin lähiviikkoina.

Seuraavaksi arviostamme yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista.

Tuoreimmat talouden kasvua koskevat tiedot viittaavat siihen, että kasvuvauhti oli euroalueella vuodenvaihteessa maltillisempi kuin vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä, jolloin se oli 0,8 %. Arvio on yhdenmukainen kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattorien kanssa; nämä indikaattorit ovat laskeneet viime kuukausina, mutta viittaavat yleisesti ottaen edelleen talouskasvun jatkumiseen.

Vaikka joidenkin euroalueen merkittävimpien kauppakumppanien talouskasvun hidastuminen todennäköisesti vaikuttaa euroalueen BKT:n määrän kasvuun vuonna 2008, sekä koti- että ulkomaisen kysynnän odotetaan tukevan kasvun jatkumista. Tämä arvio on jokseenkin yhdenmukainen julkisen ja yksityisen sektorin tahojen ennusteiden kanssa. Euroalueen talouden perustekijät ovat edelleen vahvat. Alueen taloudessa ei ole suuria tasapainottomuuksia. Yritysten kannattavuus on pysynyt hyvänä, ja työttömyysaste on laskenut alimmilleen 25 vuoteen. Taloustilanteen paranemisen ja palkkamaltin ansiosta työllisten lukumäärä on kasvanut ja työvoiman osallistumisaste on noussut selvästi. Siten kulutuksen lisääntymisen voi odottaa tukevan vastakin talouskasvua käytettävissä olevien tulojen kehityksen mukaisesti, ja myös investointien kasvu tukenee talouden kehitystä.

Tästä huolimatta talouskasvunäkymiin liittyy epätavallisen suurta epävarmuutta, ja on varmistunut, että taloudelliseen toimeliaisuuteen liittyvät riskit painottuvat kasvun hidastumisen suuntaan. Riskit liittyvät pääasiassa siihen, että rahoitusmarkkinoiden kehitys voi vaikuttaa odotettua laajemminkin rahoitusoloihin ja talouden ilmapiiriin ja että sillä voi olla negatiivinen vaikutus maailman ja euroalueen talouskasvuun. Hitaamman kasvun riskejä liittyy myös öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen nousun jatkumiseen sekä huoliin protektionismipaineista ja maailmanlaajuisten tasapainottomuuksien mahdollisesta hallitsemattomasta kehityksestä.

Eurostatin alustavan arvion mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 3,2 % tammikuussa 2008, kun se joulukuussa 2007 oli ollut 3,1 %. Tämä vahvistaa käsityksen, että inflaatioon kohdistuu lyhyellä aikavälillä edelleen voimakkaita nousupaineita, jotka johtuvat lähinnä raaka-aineiden, erityisesti öljyn ja elintarvikkeiden, hintojen huomattavasta noususta viime kuukausina.

YKHI-inflaatiovauhti pysyy todennäköisesti huomattavasti yli 2 prosentin tulevina kuukausina ja hidastuu vain vähitellen vuoden 2008 kuluessa. Tämä vahvistaa EKP:n neuvoston odotukset inflaatiovauhdin tilapäisen nopeutumisen jatkumisesta. Lisäksi on tärkeätä korostaa, että joulukuussa 2007 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudellisiin arvioihin sisältyvät odotukset inflaatiovauhdin hidastumisesta perustuvat oletukseen, että raaka-aineiden hinnat osittain palautuvat viimeaikaista nousuaan edeltäneelle tasolle futuurihintojen mukaisesti. Ennen kaikkea arviot perustuvat oletukseen, että öljyn ja elintarvikkeiden viimeaikaisen hintakehityksen vaikutus YKHI-inflaatioon ei aiheuta laajoja kerrannaisvaikutuksia palkka- ja hintapäätöksiin.

Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat inflaation kiihtymisen suuntaan. Näitä riskejä ovat palkkojen mahdollinen ennakoitua nopeampi nousu, kun otetaan huomioon kapasiteetin korkea käyttöaste sekä tiukka työmarkkinatilanne. Yritysten hinnoitteluvoima saattaa myös olla ennakoitua suurempi erityisesti vähän kilpailluissa markkinasegmenteissä. Kaikkien osapuolien onkin tämän vuoksi ehdottomasti tunnettava vastuunsa hintavakaudesta, ja tämänhetkisen inflaatiovauhdin kerrannaisvaikutuksia palkka- ja hintapäätöksiin on vältettävä. EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan tämä on keskeisen tärkeätä hintavakauden säilyttämiseksi keskipitkällä aikavälillä ja siten euroalueen kansalaisten ostovoiman ylläpitämiseksi. EKP:n neuvosto seuraa erittäin tarkkaan euroalueen maissa käytäviä palkkaneuvotteluja. Nimellispalkkojen indeksointia kuluttajahintaindeksiin tulisi välttää. Lisäksi öljyn ja maataloustuotteiden hintojen nousun jatkuminen – niiden nousu on ollut nopeaa viime kuukausina – ja hallinnollisesti määräytyvien hintojen ja välillisten verojen ennakoitua suuremmat korotukset aiheuttavat näihin inflaationäkymiin inflaation kiihtymisen riskejä.

Rahatalouden analyysi vahvistaa, että hintavakauteen kohdistuu yhä inflaation kiihtymisen riskejä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Vaikka M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastuikin jonkin verran joulukuussa, se oli yhä erittäin nopea eli 11,5 %, kun taas M1:n kasvuvauhti heikkenee edelleen korkojen nousun hidastavan vaikutuksen myötä. Lavean rahan määrän kehitykseen viime neljännesten aikana ovat todennäköisesti vaikuttaneet monet tilapäiset tekijät ja etenkin tuottokäyrän loiveneminen, joka on saattanut jossakin määrin tukea likvidien varojen kasvua. Vaikka nämä erityistekijät otettaisiinkin huomioon, tuoreimpien tietojen laaja arviointi vahvistaa, että rahan määrän trendikasvu on edelleen nopeaa.

Tätä päätelmää tukee kotimaiselle yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen jatkuva kasvu. Joulukuussa vuotuinen kasvuvauhti oli 11,1 %. Kotitalouksien lainanoton kasvu on edelleen hidastunut viime neljännesten aikana, mikä kuvastaa joulukuusta 2005 lähtien nousseiden EKP:n ohjauskorkojen ja useiden euroalueen asuntomarkkinoiden viilenemisen vaikutusta. Yrityksille myönnettyjen lainojen kasvu on sen sijaan pysynyt erittäin vahvana. Euroalueen yritysten lainanotto pankeista oli joulukuun 2007 lopussa kasvanut 14,4 % vuodentakaisesta.

Tällä hetkellä käytössä olevat tiedot eivät kuitenkaan juuri vielä viittaa siihen, että rahoitusmarkkinoiden häiriöt elokuun 2007 alusta lähtien olisivat vaikuttaneet voimakkaasti lavean rahan ja luottoaggregaattien kehitykseen. Käytettävissä olevien tietojen mukaan rahoitusmarkkinoiden häiriöiden lisääntyminen ei ole varsinkaan aiheuttanut huomattavia sijoitusten siirtoja likvideihin varoihin, kuten vuosina 2001–2003. Euroalueen pankkien luotonantokyselystä ilmenevästä luottoehtojen tiukentumisesta huolimatta lainojen kasvun jatkuminen vahvana viittaa siihen, että rahoitusmarkkinoiden häiriöt eivät ole toistaiseksi merkittävästi heikentäneet euroalueen pankkien lainatarjontaa. Lisätietoja ja -analyysiä tarvitaan, jotta saataisiin entistä täydellisempi kuva rahoitusmarkkinoiden kehityksen vaikutuksesta pankkien taseisiin, rahoitusoloihin sekä rahan määrän ja luotonannon kasvuun.

Kaiken kaikkiaan taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa arvion, että hintavakauteen kohdistuu inflaation kiihtymisen riskejä keskipitkällä aikavälillä, kun otetaan huomioon rahan määrän ja luotonannon erittäin nopea kasvu ja euroalueen talouden perustekijöiden vahvuus. Poikkeuksellisen paljon epävarmuutta liittyy vielä siihen, miten rahoitusmarkkinoiden riskien uudelleenarviointi vaikuttaa reaalitalouteen. Juuri saadut tiedot vahvistavat, että talouskehityksen näkymiin liittyvät riskit painottuvat kasvun hidastumisen suuntaan. Siksi EKP:n neuvosto seuraa taloutta hyvin tarkkaan. EKP:n neuvosto on edelleen sitoutunut toimimaan niin, että kerrannaisvaikutukset ja hintavakauteen kohdistuvat inflaation kiihtymisen riskit eivät toteudu keskipitkällä aikavälillä. On olennaisen tärkeää, että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät lujasti ankkuroituina hintavakauden määritelmän mukaiseen inflaatiovauhtiin. Toimivaltansa mukaisesti EKP:n neuvosto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että inflaatio-odotukset pysyvät hintavakauden määritelmän mukaisina.

Finanssipolitiikan harkinnanvaraista keventämistä EU-maissa pitäisi välttää. On runsaasti näyttöä siitä, että aktiivinen finanssipolitiikka ei ole vakauttanut Euroopan talouksia vaan ennemminkin huomattavasti kasvattanut BKT:hen suhteutettuja julkisen talouden menoja ja velkaa. Finanssipolitiikalla voidaan vaikuttaa makrotalouden vakauteen parhaiten, kun automaattiset vakauttajat saavat vaikuttaa vapaasti niissä maissa, joissa julkisen talouden rahoitusasema on vahvalla pohjalla, ja samalla taataan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä. Julkiselta taloudeltaan epätasapainoisia maita kehotetaan jatkamaan vakautustoimia vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti. On olemassa selvä riski, että jotkin maat eivät kykene noudattamaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion säännöksiä, mikä heikentää sopimuksen uskottavuutta.

Rakenteelliset uudistukset auttavat talouksia sopeutumaan epäsuotuisiin sokkeihin, edistämään tuottavuuden kasvua ja lisäämään työllisyyttä ja kilpailua. Tällöin myös inflaatiopaineet vähenevät. Euroalueen hintavakautta edistäisi etenkin kilpailun lisääntyminen palvelu- ja verkkotoimialoilla ja riittävien toimien toteuttaminen EU:n maatalousmarkkinoilla.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.