EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista. Kokoukseen osallistui myös komissaari Olli Rehn.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto pitää nykyisiä EKP:n ohjauskorkoja edelleen tarkoituksenmukaisina. Korot päätettiin sen vuoksi pitää ennallaan. Kun otetaan huomioon kaikki 5.8.2010 pidetyn kokouksen jälkeen saataville tulleet uudet tiedot ja analyysit, hintakehityksen odotetaan pysyvän maltillisena rahapolitiikan kannalta olennaisella keskipitkällä aikavälillä, sillä hintakehitys on hyötynyt kotimaisten hintapaineiden vähäisyydestä. Euroalueen viimeaikaiset talousluvut ovat olleet odotettua vahvemmat, mikä johtuu osittain tilapäisistä tekijöistä. Euroalueen talous elpynee maltillista vauhtia epävarmuuden yhä jatkuessa. Rahatalouden analyysi vahvistaa, että keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet pysyvät vähäisinä, kuten rahan määrän ja luotonannon heikosta kasvusta ilmenee. Kaiken kaikkiaan neuvosto odottaa hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoimaa. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Inflaatio-odotusten pysyminen tiukasti hintavakauden määritelmän mukaisina on yhä ratkaisevan tärkeää.

EKP:n neuvosto päätti tänään myös, että perusrahoitusoperaatiot ja maturiteetiltaan poikkeukselliset rahoitusoperaatiot (maturiteettina yksi pitoajanjakso) toteutetaan edelleen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näin toimitaan niin kauan kuin on tarpeen ja vähintään kuluvan vuoden kahdennentoista pitoajanjakson loppuun eli 18.1.2011 saakka. Maturiteetiltaan poikkeavissa rahoitusoperaatioissa kiinteä korko tulee olemaan kulloisenkin perusrahoitusoperaation korko. Neuvosto päätti myös, että loka-, marras- ja joulukuussa 2010 toteutettavat 3 kuukauden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot toteutetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti. Näiden 3 kuukauden rahoitusoperaatioiden korko tulee olemaan perusrahoitusoperaatioiden keskimääräinen korko kunkin pitempiaikaisen operaation aikana. Neuvosto päätti niin ikään toteuttaa kolme uutta hienosäätöoperaatiota 30.9., 11.11. ja 23.12.2010, kun 6 ja 12 kuukauden rahoitusoperaatiot erääntyvät.

Kaiken kaikkiaan nykyinen rahapolitiikan mitoitus on kasvua tukeva. Rahapolitiikalla tehdään kaikki tarvittava euroalueen hintavakauden ylläpitämiseksi keskipitkällä aikavälillä. Tämä on rahapolitiikan välttämätön ja keskeinen panostus kestävän talouskasvun, uusien työpaikkojen synnyn ja rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi. Kaikki ns. tehostettuun luotonannon tukeen ja arvopaperimarkkinoita koskevaan ohjelmaan (Securities Markets Programme) liittyneet epätavanomaiset toimenpiteet, joita on toteutettu rahoitusmarkkinoiden vakavien jännitteiden aikana, ovat täysin EKP:n neuvoston mandaatin mukaisia ja luonteeltaan tilapäisiä. EKP:n neuvosto on yhä lujasti sitoutunut hintavakauden ylläpitämiseen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Rahapolitiikan mitoitusta, likviditeetin yleistä tarjontaa ja jakotapaa tarkistetaan tarpeen mukaan. EKP:n neuvosto siis seuraa edelleen kehitystä kattavasti ja erittäin tarkasti.

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Voimakkaan supistumisen kauden jälkeen euroalueen talous on kasvanut vuoden 2009 puolivälistä lähtien. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä euroalueen BKT:n määrä kasvoi neljännesvuositasolla voimakkaasti eli 1,0 %. Kehitystä tuki meneillään oleva maailmantalouden kasvu, mutta siinä kuvastuivat myös osittain tilapäiset kotimaiset tekijät. Tuoreimmat tiedot ja kyselytutkimusten tulokset vahvistavat yleisesti ottaen odotukset kasvun hidastumisesta tämän vuoden jälkipuoliskolla sekä maailmantaloudessa että euroalueella. Tästä huolimatta, ja vaikka tilanne on yhä epävarma, tiedot kuitenkin viittaavat edelleen euroalueen talouskasvun elpymiseen. Meneillään oleva maailmantalouden kasvu ja sen vaikutukset euroalueen vientituotteiden kysyntään, kasvua tukeva rahapolitiikan mitoitus sekä toimenpiteet, joita on toteutettu rahoitusjärjestelmän toiminnan normalisoimiseksi, tukenevat edelleen euroalueen taloutta. Eri toimialojen taseiden korjausliikkeiden jatkumisen ja työmarkkinanäkymien odotetaan kuitenkin vaimentavan talouskasvua.

Tämä arvio näkyy myös EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2010 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen BKT:n määrän vuotuisen kasvun ennakoidaan olevan 1,4–1,8 % vuonna 2010 ja 0,5–2,3 % vuonna 2011. Kesäkuussa 2010 julkaistuun eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudelliseen arvioon verrattuna BKT:n määrän tämänvuotisen kasvun vaihteluväliä on tarkistettu ylöspäin, sillä talouskasvu on elpynyt odotettua voimakkaammin toisella neljänneksellä ja kehitys on myös kesäkuukausina ollut oletettua parempaa. Vuotta 2011 koskevien BKT-arvioiden vaihteluväliä on niin ikään tarkistettu ylöspäin, mikä johtuu lähinnä loppuvuodeksi 2010 ennakoidun odotettua voimakkaamman kasvun aiheuttamasta kasvuperinnöstä.

EKP:n neuvoston arvion mukaan näihin aiempaa parempiin talousnäkymiin liittyvät riskit painottuvat hieman arvioitua hitaamman kasvun suuntaan epävarmuuden yhä vallitessa. Yhtäältä maailmankauppa saattaa edelleen kehittyä odotettua voimakkaammin, mikä tukisi euroalueen vientiä. Toisaalta on edelleen huolia jännitteiden alkamisesta uudelleen rahoitusmarkkinoilla ja kasvunäkymien jonkinasteisesta epävarmuudesta muissa kehittyneissä talouksissa ja maailmantaloudessa. Lisäksi odotettua hitaampaan kasvuun viittaavat riskit liittyvät öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen mahdolliseen uuteen nousuun, protektionismipaineisiin sekä maailmanlaajuisten tasapainottomuuksien hallitsemattomaan korjaantumiseen.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli 1,6 % elokuussa 2010, kun se heinäkuussa oli ollut 1,7 %. Inflaatiovauhdin hienoinen hidastuminen johtui todennäköisesti energia-erästä aiheutuvista vertailuajankohdan vaikutuksista. Loppuvuonna vuotuisen YKHI-inflaation odotetaan nopeutuvan hieman ja vaihtelevan jonkin verran. Vuonna 2011 inflaatiovauhti pysynee kaikkiaan maltillisena, sillä hintakehitys on hyötynyt kotimaisten hintapaineiden vähäisyydestä. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.

Tämä arvio näkyy myös EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2010 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa. Niissä euroalueen vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 1,5–1,7 % vuonna 2010 ja 1,2–2,2 % vuonna 2011. Kesäkuussa 2010 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin verrattuna vaihteluvälejä on tarkistettu hieman aiemmin arvioitua nopeamman inflaatiovauhdin suuntaan, mikä johtuu lähinnä raaka-aineiden hintojen noususta.

Hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit painottuvat hieman arvioitua nopeamman inflaatiovauhdin suuntaan. Ne liittyvät erityisesti energian ja muiden raaka-aineiden kuin öljyn hintojen kehitykseen. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti määräytyvien hintojen korotukset saattavat olla odotettua suurempia, kun julkista taloutta on tulevina vuosina vakautettava. Samanaikaisesti kotimaisten hintojen ja kustannusten kehitykseen liittyvät riskit ovat vähäiset.

Rahatalouden analyysin mukaan M3:n vuotuinen kasvuvauhti oli heinäkuussa 0,2 % eli sama kuin kesäkuussa. Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti on vähitellen nopeutunut ja kiihtyi edelleen 0,9 prosenttiin. Kasvuvauhti on kuitenkin edelleen verrattain hidas. Rahan määrän ja lainojen vaimea kasvu tukee edelleen arviota, jonka mukaan rahan määrän trendikasvu on maltillista ja keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet ovat vähäiset.

Jyrkän tuottokäyrän rahan määrän kasvua hidastava vaikutus, joka näkyy varojen kohdistamisessa M3:n ulkopuolisiin pitkäaikaisiin talletuksiin ja arvopapereihin, vaimenee vähitellen. Lisäksi M3:een kuuluvien eri instrumenttien välisten lyhyiden korkojen erojen pienuuden vaikutus M3:n erien kasvuvauhtiin heikkenee edelleen. Tämän seurauksena M1:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui edelleen ja oli 8,1 % heinäkuussa 2010. Muiden lyhytaikaisten talletusten vuotuinen kasvuvauhti ei ole enää hidastunut siinä määrin kuin aiemmin.

Pankkien yksityiselle ei-rahoitussektorille myöntämien lainojen vuotuisen kasvuvauhdin pysymisessä hitaana eivät edelleenkään näy vastakkaiset kehityssuuntaukset eli yhtäältä kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuotuisen kasvun nopeutuminen ja toisaalta yrityksille myönnettyjen lainojen vuotuisen kasvun hidastuminen. Normaaliin suhdannekiertoon kuuluu, että yrityksille myönnettyjen lainojen kasvu reagoi hitaasti taloudellisen toimeliaisuuden muutoksiin.

Pankkien taseiden kasvu on ollut vaimeaa. Pankkien haasteena onkin edelleen parantaa yrityssektorin luottojen saatavuutta sitten, kun kysyntä alkaa elpyä. Vastatakseen tähän haasteeseen pankkien tulisi tarvittaessa käyttää tulorahoitusta, kääntyä markkinoiden puoleen vahvistaakseen edelleen pääomapohjiaan tai hyödyntää täysimääräisesti hallitusten tukitoimet pääomituksen suhteen.

EKP:n ohjauskorot ovat siis nykyisellään edelleen tarkoituksenmukaiset. Kun otetaan huomioon kaikki 5.8.2010 pidetyn kokouksen jälkeen saataville tulleet uudet tiedot ja analyysit, hintakehityksen odotetaan pysyvän maltillisena rahapolitiikan kannalta olennaisella keskipitkällä aikavälillä, sillä hintakehitys on hyötynyt kotimaisten hintapaineiden vähäisyydestä. Euroalueen viimeaikaiset talousluvut ovat olleet odotettua vahvemmat, mikä johtuu osittain tilapäisistä tekijöistä. Euroalueen talous elpynee maltillista vauhtia epävarmuuden yhä jatkuessa. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa, että keskipitkän aikavälin inflaatiopaineet pysyvät vähäisinä, kuten rahan määrän ja luotonannon heikosta kasvusta ilmenee. Kaiken kaikkiaan neuvosto odottaa hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoimaa. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Inflaatio-odotusten pysyminen tiukasti hintavakauden määritelmän mukaisina on yhä ratkaisevan tärkeää.

Finanssipolitiikan puolella euroalueen tämänhetkinen kehitys näyttää kutakuinkin vastaavan aiempia odotuksia. Jotta julkisen talouden vakauttamista voitaisiin nopeuttaa, kunkin maan olisi hyödynnettävä vähäisinkin mahdollinen julkisen talouden myönteinen kehitys, joka odotettua suotuisammasta kokonaistaloudellisesta tilanteesta seuraa. Samalla maiden, jotka tarvitsevat edelleen erityisiä lisätoimia saavuttaakseen vakauttamistavoitteensa, on toteutettava tällaiset toimet ripeästi, jotta vakauttamissitoumukset voidaan pitää. Tämä on edellytyksenä sille, että luottamus hallitusten finanssipoliittisten tavoitteiden uskottavuuteen säilyy. Kun julkisen talouden vakauttamisstrategioita pidetään uskottavina, kunnianhimoisina ja menopuoleen keskittyvinä, luottamukseen kohdistuvat positiiviset vaikutukset voivat kompensoida vakauttamisesta aiheutuvaa kysynnän vähenemistä. Tällaisten positiivisten vaikutusten edellytykset ovat erityisen suotuisat tämänhetkisessä epävarmassa kokonaistaloudellisessa tilanteessa.

Kauaskantoiset rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, sillä ne tukevat julkisen talouden vakauttamista, edistävät euroalueen häiriötöntä toimintaa ja vahvistavat kestävän kasvun näkymiä. Tuntuvia uudistuksia tarvitaan erityisesti maissa, joiden kilpailukyky on heikentynyt tai joilla on suuri julkisen talouden ja vaihtotaseen alijäämä. Toimilla pitäisi taata palkkaneuvottelut, joissa palkat sopeutuvat joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti työttömyystilanteeseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Tuottavuuden kasvua vauhdittavat uudistukset tukisivat näiden talouksien sopeutumisprosessia edelleen.

Vastaamme nyt kysymyksiinne.