Lehdistötilaisuus 8.10.2009
Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)
Hyvät kuulijat
Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän Venetsiassa pidettävään lehdistötilaisuuteen. Parhaimmat kiitokset Italian keskuspankin pääjohtajalle Mario Draghille vieraanvaraisuudesta ja erityiskiitokset keskuspankin henkilökunnalle erinomaisesti järjestetystä kokouksesta, johon osallistui myös komissaari Joaquín Almunia. Kerromme nyt EKP:n neuvoston tämänpäiväisen kokouksen tuloksista.
Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Nykyiset ohjauskorot ovat edelleen tarkoituksenmukaiset. Viimeisimmän eli syyskuun alussa pidetyn EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen saataville tulleet tiedot ja analyysit ovat vahvistaneet neuvoston aiemman arvion. Eurostatin alustavan arvion mukaan vuotuinen YKHI-inflaatio oli syyskuussa edelleen hieman negatiivinen, mutta sen odotetaan lähikuukausina muuttuvan positiiviseksi ja pysyvän lievästi positiivisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Samaan aikaan tuoreimmat tiedot tukevat edelleen EKP:n neuvoston näkemystä, että euroalueen talous on vakaantumassa ja sen odotetaan elpyvän asteittain. Epävarmuus on kuitenkin edelleen suurta. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Rahatalouden analyysin tulos vahvistaa arvion inflaatiopaineiden vähäisyydestä keskipitkällä aikavälillä, sillä rahan määrän ja luotonannon kasvu hidastuu edelleen. Näin ollen EKP:n neuvosto odottaa hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoimaa.
Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Käytettävissä olevat indikaattoritiedot viittaavat edelleen talouskasvun vakaantumisen jatkumiseen. Euroalueen odotetaan saavan tukea etenkin viennin elpymisestä sekä meneillään olevasta merkittävästä makrotaloudellisesta elvytyksestä ja muista toimenpiteistä, joita on toteutettu rahoitusmarkkinoiden toiminnan normalisoimiseksi. Lisäksi varastosyklin odotetaan vaikuttavan positiivisesti BKT:n määrän kasvuun vuoden 2009 toisella puoliskolla ensimmäisen vuosipuoliskon tuntuvan negatiivisen kasvuvaikutuksen jälkeen. Epävarmuus on kuitenkin edelleen suurta, ja uusien talouslukujen vaihtelun vuoksi käytettävissä olevia tietoja on syytä tulkita varovaisesti. Kaiken kaikkiaan elpymisen odotetaan yhä olevan varsin epätasaista. Lyhyellä aikavälillä sitä tukevat useat tilapäiset tekijät, mutta keskipitkällä aikavälillä siihen todennäköisesti vaikuttaa taseiden korjausliikkeen jatkuminen niin rahoitusalalla kuin muillakin toimialoilla sekä euroalueella että sen ulkopuolella.
EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan talouskasvuun liittyvät riskit ovat edelleen tasapainossa. Arvioitua nopeamman kasvun riskit liittyvät siihen, että laajojen kokonaistaloudellisten elvytystoimien ja muiden talouspoliittisten toimien vaikutukset saattavat osoittautua odotettua voimakkaammiksi. Myös luottamus saattaa parantua ja työmarkkinat saattavat vakaantua odotettua nopeammin ja ulkomainen kysyntä saattaa osoittautua ennakoitua vahvemmaksi. Arvioitua heikomman kasvun riskit liittyvät edelleen huoliin, että reaalitalouden kehitys voisi kärsiä arvioitua voimakkaammin tai pitkäaikaisemmin rahoitusmarkkinoiden häiriöistä, öljyn tai muiden raaka-aineiden hintojen noususta uudelleen, protektionismipaineiden vahvistumisesta ja maailmanlaajuisten tasapainottomuuksien mahdollisesta hallitsemattomasta korjaantumisesta.
Eurostatin alustavan arvion mukaan vuotuinen YKHI-inflaatio oli syyskuussa –0,3 %, kun se elokuussa oli ollut –0,2 %. Tämänhetkinen negatiivinen inflaatiovauhti on aiempien odotusten mukainen ja johtuu lähinnä vertailuajankohdan vaikutuksista, jotka aiheutuvat raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen vuodentakaisesta kehityksestä. Näiden vertailuajankohdan vaikutusten vuoksi vuotuisen inflaatiovauhdin ennustetaan muuttuvan jälleen positiiviseksi lähikuukausina. Pitemmällä eli rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä, inflaatiovauhdin odotetaan pysyvän positiivisena. Hintojen ja kustannusten nousun odotetaan pysyvän vaimeana, mikä johtuu kysynnän heikkoudesta euroalueella ja sen ulkopuolella. Tässä yhteydessä on tärkeätä jälleen korostaa, että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä.
Hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Riskit liittyvät erityisesti talouden kasvunäkymiin ja raaka-aineiden hintojen kehitykseen. Lisäksi välillisten verojen ja hallinnollisesti määräytyvien hintojen korotukset saattavat olla odotettua suuremmat, kun julkista taloutta on vakautettava tulevina vuosina.
Rahatalouden tuoreimmat tiedot vahvistavat, että lavean rahan määrän ja luotonannon kasvu pysyvät yhä vaimeina. M3:n vuotuinen kasvuvauhti hidastui elokuussa 2,5 prosenttiin ja yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti 0,1 prosenttiin, eli molempien erien kasvuvauhti oli ennätyksellisen hidas. Tämä rahan määrän ja luotonannon rinnakkainen hidastuminen vahvistaa EKP:n neuvoston aiempaa arviota, jonka mukaan rahan määrän trendikasvu pysyy vaimeana ja inflaatiopaineet heikkoina keskipitkällä aikavälillä.
M3:n vuotuisen kasvuvauhdin hidastumisen rinnalla M1:n vuotuinen kasvuvauhti on nopeutunut edelleen ja kiihtyi elokuussa 13,6 prosenttiin. M1:n vahva kasvu kertoo siitä, että korkoerojen kaventuminen eripituisten lyhyen aikavälin talletusten välillä on edistänyt varojen allokoitumista etenkin lyhytkestoisista määräaikaistalletuksista yön yli -talletuksiin. Tuottokäyrän jyrkkyys on saattanut samaan aikaan tukea siirtymistä M3:sta pidempiaikaisiin talletuksiin sekä M3:n ulkopuolisiin arvopapereihin.
Yksityiselle ei-rahoitussektorille myönnettyjen pankkilainojen määrä pysyi elokuussa vaimeana. Tuoreimpien tietojen perusteella näyttää siltä, että kotitalouksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhdin hidastuminen on tasaantunut ja jäänyt alhaiselle tasolle. Yrityksille myönnettyjen lainojen määrä on supistunut muutamina viime kuukausina, mutta kasvoi jälleen hieman elokuussa. Kuukausittaisista vaihteluista huolimatta lainojen kasvuvauhti on yhä erittäin vaimeaa. Se kertoo normaalista viipeestä, joka yleensä vallitsee talouskasvun trendimuutosten ja yrityksille myönnettyjen lainojen kehityksen välillä. Huomioon ottaen tuotannon ja kaupan vaisuus sekä liiketoimintanäkymien jatkuva epävarmuus yrityksille myönnettyjen lainojen kehitys pysynee lähikuukausinakin vaimeana. Samaan aikaan paranevat rahoitusolot tukenevat luottojen kysyntää lähitulevaisuudessa. Kun otetaan huomioon erittäin haasteellinen tilanne, pankkien pitäisi ryhtyä asianmukaisiin toimiin pääomapohjansa vahvistamiseksi ja hyödyntää tarpeen mukaan täysimääräisesti hallitusten antama pääomatuki etenkin pääomituksen suhteen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyiset ohjauskorot ovat edelleen tarkoituksenmukaiset. Viimeisimmän eli syyskuun alussa pidetyn EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen saataville tulleet tiedot ja analyysit ovat vahvistaneet neuvoston aiemman arvion. Eurostatin alustavan arvion mukaan vuotuinen YKHI-inflaatio oli syyskuussa edelleen hieman negatiivinen, mutta sen odotetaan lähikuukausina muuttuvan positiiviseksi ja pysyvän lievästi positiivisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Samaan aikaan tuoreimmat tiedot tukevat edelleen EKP:n neuvoston näkemystä, että euroalueen talous on vakaantumassa ja sen odotetaan elpyvän asteittain. Epävarmuus on kuitenkin edelleen suurta. Keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät tiukasti EKP:n neuvoston tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin vertailu vahvistaa arvion inflaatiopaineiden vähäisyydestä keskipitkällä aikavälillä, sillä rahan määrän ja luotonannon kasvu hidastuu edelleen. Näin ollen EKP:n neuvosto odottaa hintavakauden säilyvän keskipitkällä aikavälillä, mikä tukee euroalueen kotitalouksien ostovoimaa.
Koska rahapolitiikan välittymismekanismi toimii viipeellä, EKP:n neuvosto odottaa rahapoliittisten toimiensa välittyvän asteittain koko talouteen. Kaikkien näiden toimien avulla – joihin lukeutuu viimeisin, 30.9. toteutettu kahdentoista kuukauden pitempiaikainen rahoitusoperaatio – rahapolitiikka tukee edelleen voimakkaasti taloutta. EKP:n neuvosto varmistaa, että kun kokonaistaloudellinen tilanne paranee, toimenpiteet voidaan purkaa oikea-aikaisesti ja jaettua likviditeettiä vähentää niin, että hintavakauteen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kohdistuvia uhkia voidaan torjua tehokkaasti. Toimimalla näin EKP:n neuvosto pyrkii vastaisuudessakin varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät lujasti ankkuroituina. Ankkurointi on välttämätöntä kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta ja edistää rahoitusjärjestelmän vakautta. EKP:n neuvosto seuraakin kehitystä kattavasti ja erittäin tarkoin lähitulevaisuudessa.
Finanssipolitiikassa tarvitaan yhä kiireellisemmin kunnianhimoisia ja realistisia strategioita finanssipoliittisen elvytyksen lopettamiseksi ja julkisen talouden vakauttamiseksi. On välttämätöntä, että hallitukset toteuttavat konkreettisia rakenteellisia toimia ja viestivät vakuuttavasti olevansa sitoutuneita julkisen talouden kestävyyden takaamiseen. Hallitusten tulisi laatia vakauttamissuunnitelmat vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukaisesti ja varmistaa, että tasapainottaminen alkaa mahdollisimman pian ja viimeistään silloin, kun elpyminen alkaa päästä vauhtiin. Näiden suunnitelmien lisäksi tulisi myös vahvistaa kansallisia talousarvioiden puitteita. Vakauttamistoimia on edelleen tehostettava vuonna 2011 ja niiden tulee olla merkittävästi suurempia kuin vakaus- ja kasvusopimuksessa määritelty 0,5 % BKT:stä vuodessa. Maissa, joissa on suuri BKT:hen suhteutettu alijäämä ja/tai velka, rakenteellisen sopeutuksen vaikutuksen tulisi yltää vähintään 1 prosenttiin BKT:stä vuodessa. Koska julkiset menot suurenevat nopeasti ja menopaineiden arvioidaan lisääntyvän korkomenojen ja ikääntymiseen liittyvien kustannusten kasvun vuoksi, maiden olisi keskityttävä rakenteellisissa toimissaan menopuoleen.
Rakenteellisten uudistusten puolella kaikissa maissa on ratkaisevan tärkeää toteuttaa lisää toimia vakaan kasvun ja työllisyyden tukemiseksi, koska on todennäköistä, että rahoituskriisi on vaikuttanut talouksien tuotantokapasiteettiin. Erityisesti tarvitaan tarkoituksenmukaista palkanasetantaa, työmarkkinoiden riittävää joustavuutta ja tehokkaita kannustimia työntekoon. Samalla tarvitaan pikaisesti kilpailua ja innovaatioita lisäävää politiikkaa, jotta voidaan vauhdittaa uudelleenjärjestelyjä ja investointeja samoin kuin luoda liiketoiminnan mahdollisuuksia ja kasvattaa tuottavuutta. Pankkisektorin tarkoituksenmukainen uudelleenjärjestely ja vakauttaminen ovat niin ikään tärkeitä. Terveet taseet, vakaa riskienhallinta sekä avoimet ja vankat liiketoimintamallit ovat keskeisiä, kun halutaan vahvistaa pankkien vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä häiriöistä, ja näin luoda pohja kestävälle talouskasvulle ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
Vastaamme nyt kysymyksiinne.