Ensimmäinen kaikki maksujärjestelmien osapuolet koonnut maksufoorumi järjestettiin Suomen Pankin aloitteesta toukokuussa. Maksufoorumissa kerättiin maksupalveluiden käyttäjien ja tuottajien näkemyksiä siitä, mihin suuntaan maksujen välitystä tulee kehittää. Tilaisuus koettiin erittäin hyödylliseksi ja Suomen Pankki on päättänyt jatkaa maksufoorumien järjestämistä myös tulevaisuudessa.
Luotettava ja tehokas maksujenvälitys on taloudellisen toiminnan perusehto. Rahoitusmarkkinoiden integroituessa myös maksujärjestelmät uudistuvat. Muutoksessa on tärkeä varmistaa, että Suomessa saavutetut tehokkuushyödyt voidaan säilyttää, ja että tulevaisuudessa järjestelmät kehittyvät edelleen käyttäjiensä eduksi. Yhteistä näkemystä ja toimintasuunnitelmaa tarvitaan tukemaan suomalaisten asiakkaiden – niin yritysten, julkisen hallinnon kuin yksityisasiakkaidenkin – ja pankkien sopeutumista integroituviin maksujärjestelmiin. Seuraavaa maksufoorumia valmistelemaan perustetaan eri osapuolten yhteinen työryhmä, joka työstää vaikutussuunnitelmia Suomen kannalta tärkeille maksamisen osa-alueille.
Maksufoorumissa nousivat esiin seuraavat strategiset linjaukset maksujenvälityksen kehitykseen:
• Suomalaisen maksujenvälityksen on kehityttävä osana eurooppalaista ja globaalia integroituvaa rahoitusmarkkinaa.
Suomen kannalta ensisijainen integraation suunta on Eurooppa. Ajankohtainen hanke euromaksualueen yhtenäistämiseksi, ns. SEPA-hanke, vaatii paljon työtä kaikilta osapuolilta. Samanaikaisesti Suomen kansantalouden kannalta yhteydet myös muihin maihin ovat tärkeitä. Käyttämällä maksujenvälityksessä globaaleja standardeja tuetaan maksuliikenteen kehittämistä kokonaisuutena.
• Kehityksessä halutaan aktiivisesti edistää standardimuotoisen digitaalisen tiedon käyttöä, mikä mahdollistaa automaattiset prosessit toimintojen, organisaatioiden ja valtioiden rajojen yli. Kehityshankkeita on arvioitava ja tuettava laajassa yhteistyössä eri markkinaosapuolten kesken. Johtavana ajatuksena on oltava loppukäyttäjien tarpeet.
Maksuliikenne on aina osa jotain taloudellista prosessia. Tehokkaimmillaan maksaminen nivoutuu osaksi ostamista ja talouden raportointia, kuten sähköinen laskutus ja konekieliset tiliotteet osoittavat. Maksuliikenteen kehittämisessä on pidettävä mielessä loppukäyttäjien tarpeet nivoa yhteen eri toimintoja yrityksen sisällä ja yritysten välillä, kotimaassa ja kansainvälisesti. Tehokkuusvaatimukset koskevat myös julkista hallintoa, jossa voidaan hyödyntää samankaltaisia prosesseja. Myös kuluttajien tarve selkeisiin, edullisiin ja turvallisiin maksutapoihin on täytettävä.
• Korkeatasoinen tietoturva on olennainen osa tehokasta maksujenvälitystä.
Riippuvuus konekielisistä maksupalveluista edellyttää, että kaikki osapuolet huolehtivat omalta osaltaan tietoturvan toteutumisesta. Verkkorikollisuus on ammattimaista ja iskee heikoimmin varautuneisiin osapuoliin. Tietoisuutta tietoturvauhista ja mahdollisuuksista suojautua niiltä on lisättävä, ja tietoturvan vaatimukset on oltava olennaisena osana kaikessa maksujenvälityksen kehittämisessä.
• Viranomaisten toimenpitein pyritään turvaamaan maksujärjestelmien vakaus ja luotettavuus edistäen samalla tehokkuutta ja kilpailukykyä. Viranomaisten toimia on koordinoitava.
Euroopassa viranomaiset ovat ottaneet voimakkaan roolin suhteessa maksupalveluihin. Sekä komissio että kansalliset viranomaiset tarkastelevat maksujen välityksessä vallitsevaa kilpailua, hinnoittelua ja noudatettavia pelisääntöjä. Viranomaiset voivat tukea maksujen välityksen markkinaehtoista kehitystä. Viranomaistoimien hyvä koordinointi on osa tätä tukea.