SUOMEN PANKKI
Puhe
1.12.2016

Pääjohtaja Erkki Liikanen: Yritysten syntyminen ja menestys; talouskasvu ja työllisyys. Sijoitus Invest -tapahtuma, Helsinki, 1.12.2016.

​Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Palkintojenjako Sijoitus Invest -tapahtumassa: Yksityissijoittajan valinta 2016 – Suomen luotettavin ja houkuttelevin pörssiyhtiö
Helsinki, 1.12.2016

 

Yritysten syntyminen ja menestys; talouskasvu ja työllisyys

Johdanto

Yritysten syntyminen, menestyminen ja tuhoutuminen ovat keskeisiä taustatekijöitä sen suhteen, kuinka kansantalouden kasvu, työllisyys ja tuottavuus kehittyvät. Tuotanto syntyy yrityksissä, ja arvonlisää syntyy sitä enemmän mitä tuottavampia yritykset ovat.

Työpaikat syntyvät uusiin yrityksiin tai jo toimiviin yrityksiin. Työpaikkoja häviää kun yrityksiä lakkaa toimimasta, tai jo olemassa olevat yritykset irtisanovat työntekijöitä.

Työpaikka- ja tuottavuuskehitykseen vaikuttaa myönteisesti ensinnäkin se, että syntyy lisää uusia yrityksiä, toiseksi olemassa olevia yrityksiä lopettaa vähemmän, kolmanneksi jo toimivat yritykset työllistävät lisää, ja neljänneksi se, että resursseja suunnataan uudelleen yritysten välillä? Voidaanko sanoa, mikä näistä on tärkeintä?

Taloustieteessä on aivan oma tutkimushaaransa joka tutkii erityisesti juuri yritysdynamiikan vaikutusta kansantalouteen. Käsittelenkin tässä puheessani yritysten merkitystä kansantalouden tuottavuus- ja työllisyyskehityksen taustalla.

Kasvu ja tuottavuus

Tuottavuuden kehitys on ratkaisevaa pitkän aikavälin kasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Pitkällä aikavälillä talouskasvu syntyy ensi sijassa teknologisen kehityksen aikaansaamasta työn tuottavuuden kasvusta.

Viimeaikainen tutkimus pitää teknologisen kehityksen rinnalla talouden resurssien uudelleensuuntaamista tuottavampaan käyttöön keskeisenä tuottavuuskasvun lähteenä. Maiden väliset tuottavuuserot voivat osittain johtua eroista resurssien allokaatiossa. Kansantalouden tuottavuus saattaa laahata kilpailijamaita jäljessä sen vuoksi että toimialojen sisällä työvoima ja pääoma eivät ole parhaassa käytössä.

Jopa kapeasti määriteltyjen toimialojen sisällä yritysten väliset tuottavuuserot ovat suuria ja yritysten tuottavuus on hyvin epäsymmetrisesti jakautunut. Yleensä toimialalla toimii vain muutama suhteellisen korkean tuottavuuden yritys ja valtaosa toimijoista on suhteellisen matalan tuottavuuden yrityksiä.

Erityisesti talouspolitiikan kannalta voikin olla harhaanjohtavaa puhua ”keskivertoyrityksestä”. Kansantalouden tai toimialan tuottavuus ei riipu yksinomaan keskivertoyrityksen tuottavuudesta, vaan siitä miten tuotannontekijät ovat jakautuneet erilaisten yritysten välillä. Tuottavuus ja talouden voimavarojen tehokas käyttö luonnollisesti paranee kun korkean tuottavuuden yritysten osuus kasvaa matalan tuottavuuden yritysten kustannuksella.

Hyvin toimivassa taloudessa tuottavimmat yritykset ovat suuria ja kasvavia ja alhaisimman tuottavuuden yritykset ovat pieniä ja supistuvia (Haltiwanger (2011), CompNet (2015)).

Kuinka uudet ja jo markkinoilla toimivat yritykset vaikuttavat tuottavuuteen?

Yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja vaikuttaa tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Toimintaympäristön muutokset luovat edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle ja pakottavat jo markkinoilla olevat yritykset sopeutumaan ja mukauttamaan toimintaansa. Ne yritykset jotka pystyvät uusiutumaan, selviytyvät kilpailussa ja kasvavat, ne jotka eivät onnistu sopeutumisessa supistuvat tai poistuvat markkinoilta.

Tuottavuuskasvu ja voimavarojen uudelleen suuntaaminen syntyvät usean kanavan kautta: ensinnäkin uudet yritykset tulevat markkinoille, toiseksi tapahtuu valikoitumista, osa yrityksistä jää henkiin, osa poistuu markkinoilta tai kolmanneksi jo toimivat yrityksen uudistuvat sisäisesti tai niiden välillä voimavaroja suunnataan uudelleen (ks. mm. Hyytinen ja Maliranta 2013).

Erikokoisten ja -ikäisten yritysten tuottavuusvaikutukset riippuvat yhtäältä tuottavuuseroista ja toisaalta yritysten suuruudesta.

Uusien yritysten tuottavuuskasvu on usein vanhoja nopeampaa. Uusien yritysten tuottavuus on kuitenkin yleensä aluksi keskimääräistä alhaisempaa, joten uusien yritysten vaikutus koko talouden tuottavuuskasvuun voi olla aluksi negatiivinen.

Ajan mittaan uudet yritykset kasvavat vanhojen kustannuksella ja tästä seuraava positiivinen vaikutus tuottavuuteen tulee esiin vasta viiveellä. Kilpailussa selviävät nuoret yritykset kasvavat vanhoja yrityksiä nopeammin. Yritysten poistumisella markkinoilta on positiivinen merkitys tuottavuudelle silloin, kun heikon tuottavuuden yritykset karsiutuvat.

Mm. Hyytisen ja Malirannan (2013) tutkimuksen mukaan tärkein talouden tuottavuuskasvun lähde onkin suhteellisen vanhojen yritysten vähittäinen uudistuminen. Vaikka tuottavuuden muutos ei olisikaan yhtä suuri kuin nopeasti tuottavuuttaan kasvattavissa nuorissa yrityksissä, voi vaikutus olla suuri näiden yritysten suhteellisen suuren koon vuoksi. Tämä havainto on talouspolitiikankin kannalta huomionarvoinen.

Työpaikat syntyvät yrityksissä

Tuottavuuden ohella yritykset ovat avainasemassa työllisyyskehityksen kannalta. Suomessa keskustelua työpaikkojen syntymisestä käydään usein yleisellä tasolla.

Uusien yritysten perustaminen ja jo olemassa olevien yritysten kasvu ovat tärkeitä työpaikkojen synnyn kannalta. On selvää, että vastaavasti yritysten supistuminen ja lopettaminen merkitsevät työpaikkojen tuhoutumista.

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan luo uusia työpaikkoja. Suuri osa kaikista uusista työpaikoista syntyy hyvin pienessä joukossa yrityksiä. Suomessa erittäin nopeasti eli yli 20 % vuodessa kasvavien gaselliyritysten osuus yrityksistä on noin 6 %, mutta noin puolet kaikista uusista työpaikoista syntyy juuri näissä yrityksissä. Samalla suuressa osassa yrityksiä työpaikkojen syntyminen jää hyvin vähäiseksi ja työpaikkoja vähentävien yritysten joukko on huomattava suhdannetilanteesta riippumatta.

Talouspoliittisessa keskustelussa nostetaan usein esiin pk-yritysten rooli työllistäjinä. Onkin niin, että suuri osa uusista kansantalouden työpaikoista syntyykin pk-yrityksissä. Samalla pitää muistaa, että hyvin suuri osa pk-yrityksistä on yhden tai vain muutaman hengen yrityksiä, jotka eivät kasva eikä se ole niillä tavoitteenakaan.

Yrityksen kokoa merkittävämpi tekijä työpaikkojen syntymisen kannalta onkin tutkimusten mukaan yrityksen ikä: erityisesti uudet yritykset luovat työpaikkoja. Uusien joukossa on suhteellisen paljon ns. gaselliyrityksiä, jotka kasvavat ja lisäävät työpaikkojen määrää nopeasti.

Nuorten yritysten tapauksessa korostuu kuitenkin ylös tai ulos -dynamiikka. Näistä yrityksistä vain pieni osa selviää yli ensimmäisten vuosien kuolemanlaakson.

Mutta samalla pitää muistaa, että vaikka suuri osa aloittaneista yrityksistä ei lopulta menestykään ja lopettaa toimintansa ensimmäisten parin vuoden aikana, ne yritykset, jotka jatkavat, kasvavat usein nopeasti heti perustamisen jälkeisinä vuosina.

Työpaikkojen määrän kasvuvauhti yrityksissä jatkuu kuitenkin harvoin samanlaisena pitkiä ajanjaksoja. Tämä kasvuvauhdin hidastuminen on yleistä ainakin nopeimmin kasvaville yrityksille.

Termi ”gaselli” antaa ehkä väärän kuvan nopeasti kasvavista yrityksistä, sillä ei ole olemassa pysyvää yritysjoukkoa, joka kasvaisi vuodesta toiseen selvästi muita yrityksiä nopeammin. Kyse onkin siitä, että jotkin yritykset kasvavat elinkaarensa aikana huomattavasti muita nopeammin joko omalla toiminnallaan tai yrityskauppojen myötä.

Katsotaanpa sitten viime vuosien lukuja Suomessa. Viime vuosina aloittaneiden yritysten määrä on supistunut ja lopettaneiden yritysten määrän kasvu on taittunut. Yrityskanta oli vuonna 2015 vuoden 2013 tasolla. Samalla uusien työpaikkojen syntyminen on vähentynyt.

Suomessa aloittavien yritysten osuus kaikista yrityksistä on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa alhainen. Monissa maissa aloittavien yritysten osuus kaikista yrityksistä on noin 15–25 %, kun se Suomessa on alle 10 %.

Vaikka työpaikkojen syntyminen nuorissa yrityksissä on merkittävää, on myös työpaikkojen tuhoutuminen niissä suurta. Olennaista ovatkin pysyvämmät muutokset työpaikkojen määrässä.

Start-upien rinnalla tarvitaan myös suuria yrityksiä. Vaikka uudet ja pienet yritykset voivat olla tärkeitä uusien työpaikkojen syntymisen (työllisyyden kasvu) kannalta, on suuri osa työpaikoista (työllisyyden taso) suurissa yrityksissä. Pienet ja suuret yritykset eivät elä eristyksissä, vaan muodostavat keskenään vuorovaikutuksessa olevien yritysten kokonaisuuden, jossa suuret yritykset tarjoavat pk-yrityksille markkinat ja ulkoistamissopimuksia. (Nightingale & Coad 2013)

Työllisyys ei kuitenkaan ole ainoa tavoite talouspolitiikalle. Yksin yritysten työllisyyskasvuun tähtäävä politiikka voi olla pitkällä aikavälillä hyvin ongelmallista, jos se tapahtuu yritysten tuottavuuskasvun kustannuksella (Aiginger, 2006, 2007). Pitää muistaa, että juuri tuottavuuskasvu on avainasemassa maan pitkän aikavälin talouskasvun kannalta.

Johtopäätöksiä

Yrityksillä on tärkeä rooli niin tuottavuuskasvun kuin työllisyyden kasvun kannalta. Amerikkalainen professori John Haltiwanger (2011) toteaa, että hyvin toimiva talous on riittävän joustava salliakseen tuottavuutta parantavan resurssien uudelleen allokoitumisen ja samalla se minimoi muutoksesta syntyvät kustannukset.

Kitkaa on kaikissa talouksissa. Mutta heikoin tuottavuus- ja kasvukehitys syntyy siellä, missä hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinat ovat jäykimmät.

Politiikan ongelma on, että vauhdikkaasti kasvavat yritykset on hankala tunnistaa etukäteen, eikä ripeä kasvu välttämättä ennusta nopeaa kasvua tulevaisuudessa.

Tärkeintä onkin päättäjien toimin poistaa yritysten – sekä uusien että jo olemassa olevien – kasvun ja liikkuvuuden esteitä, ja luoda mahdollisimman hyvät edellytykset uusien yritysten synnylle.

Markkinoilla sitten ratkeaa, mitkä niistä menestyvät parhaiten. 

 

Kirjallisuutta aiheesta:

Aiginger, K. 2006, “Competitiveness: from a dangerous obsession to a welfare creating ability with positive externalities,” Journal of Industry Competition and Trade, 6(2), 161–177.

Aiginger, K. 2007, “Industrial policy: a dying breed or a re-emerging phoenix,” Journal of Industry Competition and Trade, 7(3–4), 297–323.

di Mauro, F. & M. Ronchi, 2015. ”CompNet Report. Assessing European competitiveness: the contribution of CompNet research”, ECB June 2015.

Criscuolo, Gal & Menon (2014. “The Dynamics of Employment Growth: New Evidence from 18 Countries.” OECD Science, Technology and Industry Policy Papers no. 14. OECD Publishing.

Fernández, C., R. García, P. Lopez-Garcia, B. Marzinotto, R. Serafini, L. Wintr & J. Vanhala (2016). Firm Growth In Europe: An Overview Based On The Compnet Labour Module, ECB Working Paper Series, forthcoming.

Haltiwanger, J, 2011."Firm dynamics and productivity growth," EIB Papers 5/2011, European Investment Bank, Economics Department.

Maliranta, M. & A. Hyytinen (2013). Firm lifecycles and evolution of industry productivity, Research Policy 42(5), s. 1080-1098.

Nightingale P. & A. Coad, 2014. "Muppets and gazelles: political and methodological biases in entrepreneurship research," Industrial and Corporate Change, vol. 23(1), pages 113-143, February.

Nurmi, S., Vanhala, J. & Viren M.(2015): Työpaikkojen synty yrityksissä – onko Suomessa pula gaselliyrityksistä?, http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/3/tyopaikkojen-synty-yrityksissa--onko-suomessa-pula-gaselliyrityksista/

 

 Arkisto

 
 

 Jaa sivun sisältö