SUOMEN PANKKI
Puhe
3.10.2004

Pääjohtaja Erkki Liikanen puhui Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokouksessa

Pääjohtaja Liikanen on Suomen edustaja Kansainvälisen valuuttarahaston hallintoneuvostossa. Hän puhui kokouksessa Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiirin puolesta. Ohessa on englanninkielinen puhe kokonaisuudessaan sekä suomen- ja ruotsinkielinen lyhennelmä.

• Maailmantalouden näkymät ovat melko myönteiset, vaikka öljyn hinnan kalleus on lisännyt maailmantalouden kasvuun liittyviä ennustettua heikomman kehityksen riskejä. Tämänhetkinen hyvä taloustilanne antaa mahdollisuuden tarttua keskipitkän aikavälin haasteisiin, joista tärkeimpiä ovat maailmantalouden tasapainottomuuksien korjaaminen, julkisen talouden saaminen kestävälle pohjalle ja rakenteellisten uudistusten vieminen eteenpäin.

• Maakohtainen ja alueellinen seuranta on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tärkeimpiä tehtäviä. Euroalueeseen kohdistuva IMF:n seuranta on esimerkki siitä, miten valuuttarahasto on onnistunut yhdistämään maakohtaisen ja alueellisen seurannan. Vaikka mielipiteet IMF:n antamista politiikkasuosituksista välillä eroavatkin, rahaston näkemys euroalueen talouskehityksestä on arvokas ja tuo tervetulleen lisän Euroopan sisäiseen keskusteluun.

Alueellinen seuranta on kuitenkin riippuvainen laadukkaasta maakohtaisesta seurannasta. Tässä suhteessa sekä Kansainvälisen valuuttarahaston oma raportti että Independent Evaluation Officen raportti rahaston roolista Argentiinassa olivat paljastavia. Raporteista kävi ilmi, että IMF:n Argentiinaan kohdistuvassa maaseurannassa oli puutteita mm. valuuttakurssijärjestelmän toiminnan osalta. Valuuttarahaston täytyy ottaa Argentiinan tapauksesta opiksi ja varmistaa, että makrotalouden kannalta tärkeät rakennemuutokset otetaan paremmin huomioon sekä rahaston maaseurannassa että rahoitusjärjestelyissä.

Independent Evaluation Officen raportti osoitti myös, että Kansainvälisen valuuttarahaston sisäistä päätöksentekojärjestelmää pitää parantaa siten, että kaikki rahaston johtokunnan jäsenet ovat hyvin perillä päätöksentekoon vaikuttavista seikoista. Tärkeitä päätöksiä tehdään joskus IMF:n johtokunnan ulkopuolella, ja tämä heikentää johtokunnan mahdollisuuksia käyttää sille kuuluvaa päätäntävaltaa.

• Kansainvälisen valuuttarahaston menestystä kriisien ehkäisyssä ja hallinnassa ei voi mitata sen antamien lainojen määrällä. Viime vuosina kriisien ehkäisyssä ovat yleistyneet varautumisjärjestelyt, joihin ei välttämättä liity lainkaan IMF:n rahoituksen käyttöä.

Kriisien hallinnan keinojen kehittäminen on sen sijaan jäänyt taka-alalle. Varsinkaan aloitteet yksityisen sektorin osallistumisesta kriisien hallintaan eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Velkajärjestelyjä koskevien selkeiden sääntöjen ei tarvitse merkitä helppoja vararikkoja, vaan ennemminkin aiempaa selkeämpää ja suunnitelmallisempaa velkojen uudelleenjärjestelyä.

• Kansainvälisen yhteisön täytyy lisätä ponnisteluja köyhien maiden taloudellisen aseman kohentamiseksi, ja IMF:llä on tässä työssä tärkeä rooli. Vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen riippuu terveen talouspolitiikan ja hyvän hallintotavan noudattamisesta sekä riittävästä rahoituksesta. Kaupan – erityisesti maataloustuotteiden kaupan – vapauttaminen lisäisi köyhien maiden edellytyksiä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi.

IMF:n ja Maailmanpankin päätös jatkaa maailman köyhimpien maiden velkataakan keventämistä eli ns. HIPC-velkahelpotusaloitetta kahdella vuodella oli tervetullut, sillä se mahdollistaa kaikkien tämän aloitteen piiriin kuuluvien maiden tasapuolisen kohtelun. Nyt on kuitenkin aika aloittaa keskustelu siitä, miten kansainvälinen yhteisö voi tämän aloitteen jälkeen auttaa köyhiä maita saavuttamaan kestävän talouskasvun.

Pääjohtaja Erkki Liikasen puhe

  • Englanniksi (In English)
  • Ruotsiksi (på Svenska)