SUOMEN PANKKI
Puhe
3.2.2009

Pääjohtaja Erkki Liikanen: Kansainvälinen talouskriisi ja Suomi. Pääomasijoituspäivä. Helsinki, 3.2.2009

Pääjohtaja Erkki Liikanen
Pääomasijoituspäivä
Pörssisali, Helsinki 3.2.2009

Kansainvälinen talouskriisi ja Suomi


Hyvät kuulijat,

Ensinnäkin selvyyden vuoksi haluan kertoa, että EKP:n neuvoston jäsen ei esitä rahapolitiikkaan liittyviä kommentteja korkokokousta edeltävän viikon aikana. Neuvoston korkokokous on tulevana torstaina, joten tämä tilaisuus kuuluu siihen ajanjaksoon. Onneksi meillä on runsaasti muita aiheita käsiteltäväksi tänään. Katsotaan ensin taustaksi vielä muutama kuvio.

Kuviot 2–5

Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi viime vuoden syyskuun 15. päivä, kun yhdysvaltalainen investointipankki Lehman Brothers haki suojaa velkojiltaan. Sen seurauksena pankkien keskinäinen jo ennestään heikentynyt luottamus romahti, mikä uhkasi halvaannuttaa pankkien väliset lainamarkkinat ja horjuttaa koko kansainvälistä rahoitusjärjestelmää. Julkisen vallan poikkeuksellisten toimenpiteiden ansiosta finanssikriisin toistaiseksi kriittisin vaihe saatiin kuitenkin selvitettyä. Pankkien välisten lainamarkkinoiden toiminta on sittemmin asteittain parantunut. Palaan siihen ihan lopussa.

Kuvio 6. Riskilisät pankkien välisillä rahamarkkinoilla

Tästä kuviosta näkyy turbulenssin ensimmäinen vaihe elokuussa 2007 ja sitten kriisi syyskuussa 2008.

Finanssikriisi on sen jälkeen paitsi laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi myös edennyt seuraavaan vaiheeseen, jonka keskeinen piirre on ylivelkaantuneiden pankkien ja muiden talousyksiköiden liiallisten velkojen vähentäminen. Englannin kielessä tästä velkaantuneisuuden purkamisesta käytetään termiä deleveraging.

Pankit joutuvat vähentämään velkaantuneisuuttaan, koska luottotappiot ja sijoitusomaisuuden arvonalennukset ovat kuluttaneet pankkien omia pääomia. Täyttääkseen lain edellyttämät vähimmäispääomavaatimukset pankit joutuvat joko myymään omaisuuttaan, supistamaan luotonantoaan tai hankkimaan lisää pääomaa.

Kuvio 7. Tappiot ja markkinarahoituksen ongelmat alkoivat rajoittaa pankkien antolainausta

Koska arvopaperisijoitusten myynti ohuilla ja laskevilla markkinoilla aiheuttaa tappioita ja koska sijoittajat ovat haluttomia myöntämään pankeille uutta pääomaa tai muuta rahoitusta, pankeilla on suuri paine hillitä tai vähentää uutta luotonantoaan. Luotonannon rajoittaminen heikentää yritysten ja muiden pankkien asiakkaiden toimintaedellytyksiä. Pahimpana uhkakuvana on ollut luottolama, jossa suuri määrä pohjimmiltaan terveitä yrityksiä joutuu lopettamaan tai supistamaan voimakkaasti toimintaansa rahoituksen puutteen vuoksi.

Kuvio 8. Pankkitoiminta puristuksessa: deleveraging

Arvopaperimarkkinoiden vähäinen likviditeetti ja sijoittajien äärimmäinen riskien karttaminen ovat entisestään vaikeuttaneet yritysten rahoitusta. Sijoittajien luottamuspula on kasvattanut niin finanssi- kuin muiden yritysten rahoituskustannuksia ja laskenut niiden osakekursseja. Riskien lisääntynyt karttaminen on puolestaan vähentänyt pääoman kansainvälistä liikkuvuutta, kun pankit ja sijoittajat myöntävät rahoitusta usein ensisijaisesti kotimaisille asiakkaille ja yrityksille. Omaisuushintojen lasku on taas pienentänyt yritysten omaisuuden vakuusarvoja ja siten heikentänyt yritysten luottokelpoisuutta. Lisäksi pankit ovat yleisesti kiristäneet luottoehtojaan.

Kuvio 9. Luottoehdot euroalueella: asuntolainat ja suurille yrityksille myönnetyt luotot

Kuvio 10. Luottoehdot Yhdysvalloissa: suuret ja keskisuuret yritykset sekä asuntolainat

Näistä syistä yritysten rahoituksen saatavuus on maailmanlaajuisesti vaikeutunut ja rahoituksen hinta noussut. Vielä rahoitustakin vakavampi reaalitalouden ongelma suomalaisille yrityksille ja Suomen kansantaloudelle on maailmantalouden ja -kaupan kasvun hidastumisesta seurannut viennin nopea supistuminen. Tässä esityksessä rajoitun kuitenkin tarkastelemaan finanssikriisin välittymistä Suomeen kotimaisen ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kautta. Tarkastelen erityisesti kriisin vaikutuksia suomalaisten yritysten rahoituksen saatavuuteen, niiden velkarahoituksen lähteisiin ja koostumukseen sekä toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä suomalaisten yritysten rahoituksen turvaamiseksi.

Suomalaisten yritysten rahoitustilanne on huonontunut

Suomen rahoitusjärjestelmä ei ollut juuri altistunut niille tapahtumille, jotka käynnistivät nykyisen kriisin. Talouskriisin vaikutukset ovatkin tulleet Suomeen pääasiassa maamme rajojen ulkopuolelta. Suomalaisten pankkien ja muiden rahoituslaitosten maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat finanssikriisin vakavuudesta huolimatta pysyneet kansainvälisessä vertailussa hyvinä. Suomalaisilla pankeilla ei ole edellä kuvattua tarvetta purkaa velkaantuneisuuttaan toisin kuin useiden muiden maiden pankeilla.

Suomalaiset arvopaperimarkkinat ovat kärsineet kriisistä pankkeja enemmän. Suomalaisten yritysten rahoituksen saatavuus sekä kotimaisilta että ulkomaisilta markkinoilta on vaikeutunut ja rahoituksen hinta noussut. Sen seurauksena markkinoilta hankittavaan rahoitukseen luottaneet suuret yritykset ovat palanneet kotimaisten pankkien tiskeille. Suomalaisten pankkien luotonantokyky voi ilman eritystoimia olla liian pieni kattaakseen yritysten nopeasti kasvavan pankkiluottojen kysynnän.

Yritystodistusmarkkinat

Suuret, useimmiten luottokelpoisuudeltaan hyvät, yritykset hankkivat velkarahoitusta rahoitusmarkkinoilta muun muassa laskemalla liikkeeseen lyhytaikaisia, pääosin vakuudettomia yritystodistuksia, ja pitempiaikaisia joukkovelkakirjalainoja. Finanssikriisin seurauksena näiden rahoituslähteiden suhteellinen merkitys on vähentynyt ja pankkirahoituksen suhteellinen merkitys kasvanut.

Kuvio 11. Suomalaisten yritysten velkarahoituksen lähteet ennen finanssikriisiä ja tällä hetkellä

Suomalaiset yritykset ovat laskeneet yritystodistuksia liikkeeseen pääasiassa kotimaassa. Kotimaassa liikkeeseen laskettujen yritystodistusten osuus kaikista yritystodistuksista on tyypillisesti ollut noin 90 %. Suurimpia yritystodistuksiin sijoittajia ovat muun muassa työeläkeyhtiöt ja muut vakuutusyhtiöt sekä lyhyen koron rahastot. Myös likviditeettiylijäämäiset yritykset sijoittavat yritystodistuksiin talletusten sijasta.

Finanssikriisin käynnistyttyä sijoittajat alkoivat nopeasti lunastaa varojaan pois lyhyen koron rahastoista, minkä seurauksena yritystodistusten sijoittajapohja on nopeasti supistunut. Suomalaisten lyhyen koron rahastojen arvo laski vuoden 2007 elokuun ja vuoden 2008 lopun välisenä aikana yli 7,5 miljardilla eurolla.

Kuvio 12. Suomeen rekisteröityjen lyhyen koron rahastojen koko

Kotimaassa liikkeessä olevien yritystodistusten kanta puolestaan on supistunut samalla aikavälillä noin 3 miljardia euroa ja ulkomailla liikkeessä olevien yritystodistusten kanta noin puoli miljardia euroa.

Kuvio 13. Kotimaassa liikkeessä olevat yritystodistukset

Kuvio 14. Yritystodistusten kumulatiiviset kantojen muutokset 2007 Q2 lähtien omistajasektorin mukaan eriteltyinä

Koska suuret yritykset tyypillisesti käyttävät yritystodistuksilla hankkimiaan varoja lyhytaikaisten rahoitustarpeidensa kuten käyttöpääoman rahoittamiseen, yritykset ovat tarvinneet nopeasti korvaavaa rahoitusta. Sitä ne ovat hankkineet koti- ja ulkomaisista pankeista nostamalla lainoja aiemmin sopimiensa luottolimiittien puitteissa. Suurten yritysten palaaminen kotimaisten pankkien laina-asiakkaiksi uhkaa syrjäyttää pienempiä yrityksiä pankkien luottotiskeiltä. Tilannetta pahentaa se, että myös yritysten joukkovelkakirjarahoitus on vaikeutunut.

Joukkovelkakirjalainat

Yritystodistuksista poiketen suomalaiset yritykset ovat laskeneet joukkovelkakirjoja pääasiassa kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Ulkomailla liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen osuus kaikista yritysten joukkovelkakirjalainoista on lähes 80 %. Pääasiassa suurimmat suomalaiset yritykset hankkivat rahoitusta kansainvälisiltä joukkovelkakirjamarkkinoilta.

Tällä hetkellä yritysten on vaikeaa hankkia uutta joukkovelkakirjarahoitusta. Sijoittajien riskinottohalukkuus on vähäistä ja suhtautuminen luottoriskiin varovaista, minkä vuoksi uusi joukkovelkakirjarahoitus on yrityksille kallista. Myös ylivelkaantuneiden pankkien ja muiden sijoittajien pyrkimys pienentää taseitaan myymällä arvopapereitaan painaa arvopapereiden hintoja. Suomalaisten yritysten uusien joukkovelkaemissioiden määrä onkin tällä hetkellä hyvin pieni.

Kuvio 15. Suomessa liikkeeseen laskettujen yritysten joukkovelkakirjojen kannan vuosimuutos.

Suomalaisten yritysten liikkeessä olevien joukkovelkakirjojen kanta on kuitenkin vähentynyt hitaammin kuin liikkeessä olevien yritystodistusten kanta. Yritysten yhteenlaskettu koti- ja ulkomainen joukkolainakanta on finanssikriisin alusta supistunut noin 1,6 mrd. eurolla reiluun 16 mrd. euroon.

Kuvio 16. Suomalaisten yritysten kotimaiset ja ulkomaiset joukkovelkakirjalainat, kanta

Joukkovelkakirjojen kannan suhteellisen hidasta vähenemistä selittää se, että yritysten joukkovelkakirjalainojen maturiteetti on suhteellisen pitkä. Suomessa liikkeeseen laskettujen lainojen maturiteetti on yleisesti noin viisi vuotta. Niin kauan kuin rahoitusmarkkinoiden kriisi jatkuu, erääntyvien joukkolainojen korvaaminen uusilla emissioilla pysyy vaikeana. Se voi vastaisuudessa lisätä suomalaisten pankkien yritysluottojen kysyntää entisestään ja osaltaan vaikeuttaa erityisesti pienimpien yritysten rahoituksen hankintaa.

Yritysten rahoitus renationalisoituu useissa maissa

Suurasiakkaiden paluu pankkien luottoasiakkaiksi on kiihdyttänyt kotimaisten pankkien yritysluotonannon vuotuisen kasvuvauhdin noin 20 prosenttiin. Myös yritysten ulkomaisista pankeista ja muista ulkomaisista lähteistä hankkimien lainojen määrä on kasvanut ripeästi.

Kuvio 17. Suomen rahalaitosten euroalueelle myöntämät yrityslainat

Kuvio 18. Suomalaisten yritysten ulkomaiset lainat

Suurimmat yritykset käyttävät yleisesti syndikoituja luottoja, joissa joukko pankkeja myöntää yhdessä luoton. Yritysten ulkomailta hankkimat lainat ovat toistaiseksi vielä kasvaneet voimakkaasti, kun yritykset ovat ilmeisesti nostaneet luottoja aiemmin sopimiensa luottolimiittien ja syndikoitujen luotto-ohjelmien puitteissa myös ulkomaisista pankeista. Tämäkin rahoituskanava vaikeutuu jatkossa, koska tietojen mukaan ulkomaisia pankkeja on vetäytynyt suomalaisten yritysten luottosyndikaateista. Viimeisimmissä, marraskuun 2008 tilastotiedoissa yritysten ulkomaisten lainojen kasvuvauhti hidastuikin edellisestä kuukaudesta.

Arvopaperimarkkinoiden jähmettymisen ja ulkomaisen pankkirahoituksen todennäköisen vähentymisen seurauksena suomalaisten yritysten rahoitus on kansallistumassa. Se asettaa suuria paineita Suomen pankkisektorin luotonantokyvylle. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että pankkien oman pitkäaikaisen rahoituksen hinta on keskimäärin korkea.

Kuvio 19. Pankkisektorin yhteenlaskettu tase/BKT

Yritysten pankkilainojen kasvu ei voi kovin kauan jatkua nykyistä vauhtia, elleivät pankit hanki lisää pääomaa. Vakavaraisuussäännökset rajoittavat ennen pitkää pankkien mahdollisuuksia lisätä yritysluottojaan ja niihin liittyviä luottoriskejä, etenkin koska yritysluottoja vastaan vaaditaan tyypillisesti enemmän pääomaa kuin kotitalousluottoja vastaan ja koska talouden taantuma kiristää yritysluottojen vakavaraisuusvaatimuksia.

Uhkana onkin, etteivät suomalaiset pankit ja muut rahoittajat pysty täyttämään suomalaisten yritysten kasvavia rahoitustarpeita, mikä syventäisi entisestään talouden taantumaa. Jo nyt on merkkejä siitä, että pankkien yritysluottokannan nopeasta kasvusta huolimatta erityisesti pienimpien yritysten rahoitusvaikeudet ovat lisääntyneet. Esimerkiksi alle kymmenen työntekijän mikroyritysten ja alle 50 työntekijän pienten yritysten rahoituksen saatavuus vaikeutui jo ennen rahoituskriisin syksyistä kärjistymistä. On selvää, että tällä hetkellä tilanne on vieläkin huonompi.

Kuvio 20. Yritykset, joilla on ongelmia ulkoisen rahoituksen saatavuudessa

Toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet suomalaisten yritysten rahoitustilanteen parantamiseksi

Maailmanlaajuisen talouskriisin lievittämiseksi valtiot ja keskuspankit ovat turvautuneet poikkeuksellisiin toimenpiteisiin. Keskuspankit ovat torjuneet pankkien välisen epäluottamuksen aiheuttamaa markkinalikviditeetin vähenemistä myöntämällä pankeille poikkeuksellisen paljon lyhytaikaista rahoitusta. Euroopan keskuspankin neuvosto päätti lisäksi lokakuussa 2008, että se tarjoaa vastapuolilleen euromääräistä likviditeettiä niiden pyytämän määrän ja kiinteällä korolla. Myös EKP:n luotonannon vakuusvaatimuksia on väliaikaisesti lievennetty.

Keskuspankkien tekemät koronlaskut puolestaan hidastavat varallisuushintojen alenemista ja pienentävät yritysten ja kotitalouksien velanhoidon rasitetta.

Suomen Pankki on ollut laatimassa eurojärjestelmän maiden pelisääntöjä rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi. Euroalueen maiden maiden lokakuussa 2008 yhdessä sopimat toimenpiteet – pankkien uudelle varainhankinnalle annettava määräaikainen valtiontakuu, lisäpääoman tarjoaminen toimintakykyisille pankeille valtion sijoitusten muodossa ja vaikeuksiin joutuvien tärkeiden rahoituslaitosten kaatumisen estäminen – parantavat osaltaan pankkien luotonantokykyä ja sitä kautta yritysten rahoitusten saatavuutta.

Myös Suomessa on alettu toimeenpanna EU:ssa sovittuja keinoja. Valtio voi eduskunnan joulukuussa 2008 antaman suostumuksen mukaisesti myöntää enintään 50 miljardin arvosta maksullisia valtiontakauksia pankkien sijoitustodistusten tai enintään viiden vuoden mittaisten joukkovelkakirjojen takaisinmaksun vakuudeksi.

Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle esityksen valtion pääomasijoituksista talletuspankkeihin. Hallitus tulee tarjoamaan pankeille mahdollisuutta maksulliseen pääomalainaan, joka voidaan laskea pankin ns. ensisijaisiin omiin varoihin. Yhtenä ehtona pääomalainan saamiselle on pankin sitoutuminen ylläpitämään luotonantoa kotitalouksille ja pk-yrityksille.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi lisäksi 27. tammikuuta uusia toimenpiteitä yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Vuodenvaihteessa käyttöönotetun ns. viennin jälleenrahoitusmallin valtuuksia nostetaan 2,5 miljardilla eurolla ja Suomen Teollisuussijoituksen pääomittamiseen käytetään 100 miljoonaa euroa.

Pk-yritysten vaikeutuneen rahoitustilanteen helpottamiseksi aiotaan ottaa käyttöön uusina rahoitusinstrumentteina Finnveran ns. suhdannelainat ja -takaukset, joihin varattaisiin 900 miljardia euroa vuosille 2009–2011. Samalla Finnveran kotimaisen rahoituksen myöntämisvaltuuksien enimmäismäärää nostetaan miljardilla eurolla 4,2 miljardiin euroon.

Yritystodistusmarkkinoiden elvyttämiseksi valtio antaa Valtion eläkerahastolle rajoitetun oikeuden käyttää varoja merkittävien ja vakavaraisten suomalaisten yritystodistusten hankkimiseen.

Hallituksen päättämät toimet ovat tärkeistä suomalaisten yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Julkisten toimien yksityiskohdista päätettäessä seuraavat yleiset näkökohdat tulisi ottaa huomioon.

Ensiksi, julkisten toimien tulee tähdätä markkinahäiriön vaikutusten lieventämiseen ja kannattavien yritysten rahoituksen turvaamiseen. Siten kaikkien päätettyjen julkisten toimenpiteiden riskienhallinnan täytyy olla huolellista.

Toiseksi, rahoituksen välityksen tulisi vastaisuudessakin kanavoitua ensisijaisesti pankkien kautta. Korvaavaa julkista rahoitusta tulee kuitenkin tarjota siellä, missä se on välttämätöntä. Tässä suhteessa esimerkiksi Finnveran rahoitusvaltuuksien lisääminen on perusteltua.

Lopuksi muutama kuvio rahamarkkinoista.

Kuviot 21–24