SUOMEN PANKKI
Puhe
9.9.2010

Pääjohtaja Erkki Liikanen: Maailmantalous elpyy eri tahtiin. Avoin kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa. Helsinki 9.9.2010

Pääjohtaja Erkki Liikanen 

Avoin kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 9.9.2010

Pääjohtaja Liikanen: Maailmantalous elpyy eri tahtiin

Maailmantalous jatkaa elpymistään syvästä taantumasta, johon se ajautui rahoitusmarkkinoiden kriisiydyttyä loppuvuonna 2008. Elpyminen on kuitenkin ollut eritahtista. Kiinan talouskasvu - joka hidastui vain vähän kriisin aikana - vauhdittui ensimmäisten joukossa mittavien elvytystoimien tukemana. Tämä heijastui laajalti ympäröivään Aasiaan ja muualle maailmantalouteen. Yhdysvalloissa ja Japanissa elpyminen käynnistyi hieman myöhemmin vuoden 2009 aikana. Sen sijaan euroalueella käännettä saatiin odottaa kuluvan vuoden kevääseen asti, kun kasvu voimistui erityisesti Saksan vetämänä.

Kesän aikana on niin Kiinasta, Yhdysvalloista kuin Japanistakin saatu merkkejä, että elpymisen vauhti on tasaantumassa. EKP:n ennusteen mukaan näin odotetaan käyvän myös euroalueella. Varastojen täydentäminen sekä elvyttävä finanssipolitiikka tukivat monissa maissa kasvua kuluvan vuoden alkupuolelle asti. Nyt tämä tuki on vähenemässä, kun varastosopeutus on päättymässä ja elvytystoimista ollaan siirtymässä julkistalouksien vakauttamiseen.

Vaikka talouskasvun odotetaan yhä yleisesti jatkuvan, kehitys ei ole vailla riskejä. Eräiden julkistalouksien kriisiytyminen viime keväänä ja siihen liittynyt rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden tuntuva kasvu olivat tästä karu muistutus.

Keskuspankit ja hallitukset eri puolilla maailmaa ovat jatkaneet toimiaan talouden tukemiseksi. Ohjauskorot on pidetty alhaisina ja rahoituslaitosten maksuvalmius on turvattu jatkamalla epätavanomaisten rahapolitiikan keinojen käyttöä. Rahoitusvaikeuksiin ajautuneita Euroopan valtiota on lisäksi tuettu kahdenvälisillä lainaohjelmilla sekä perustamalla erityisiä rahoituksen saannin turvaavia mekanismeja.

On kuitenkin tärkeää, että ongelmiin ajautuneet valtiot noudattavat tiukasti julkisen talouden tervehdyttämiseksi laadittuja ohjelmia ja vievät läpi kestävän talouskasvun turvaavia rakenteellisia uudistuksia.

Suomen kokonaistuotanto supistui viime vuonna peräti 8 %. Tämä kuvasti ennen kaikkea vientimme voimakasta vähenemistä kansainvälisen taantuman myötä. Kevään ja kesän aikana talouskasvu on Suomessakin voimistunut. Erityisesti metsäteollisuustuotteiden ja metallijalosteiden vienti on kasvanut. Sen sijaan konepaja- ja metallituoteteollisuudessa samoin kuin elektroniikkateollisuudessa vastaavanlaista elpymistä ei ole vielä koettu.

Taantuman aikana maamme julkisen talouden tila on voimakkaasti heikentynyt. Erityisesti tämä koskee valtiontaloutta. Julkisen talouden vakauttaminen ja sen saattaminen kestävälle pohjalle on ensiarvoisen tärkeää.

Myös kansantalouden yleisistä kasvuedellytyksistä on pidettävä huolta. Tarvitsemme sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka nostavat tuottavuutta ja lisäävät työpanoksen määrää taloudessa. Lisäksi palkanmuodostuksen tulisi tukea talouden vakaata kehitystä ja samalla tarjota joustavia rakenteita palkoista sopimiseen paikallisella tasolla tuottavuuskehitys huomioon ottaen.
Rahoitusjärjestelmän tervehtyminen vaatii markkinaosapuolten välisen luottamuksen palautumista. Euroopassa tehdyt pankkien stressitestit antoivat avoimesti tietoa eurooppalaisten pankkien taseiden kunnosta sekä riskinsietokyvystä ja siten osaltaan palauttivat luottamusta.

Euroopan uudella järjestelmäriskikomitealla tulee olemaan tärkeä tehtävä Euroopan rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavien riskien tunnistamisessa. On myönteistä, että EU:ssa päästiin viime viikolla yhteisymmärrykseen komitean perustamisen yksityiskohdista. Järjestelmäriskikomitea mahdollistaa keskuspankkien ja finanssivalvojien yhteistyön koko EU:n alueella.

Tärkein hanke kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kriisialttiuden pienentämiseksi on Baselin pankkivalvontakomitean valmistelema ns. Basel III -kokonaisuudistus, joka on siirtymässä loppusuoralle. Uudistus tulee merkitsemään pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännösten vahvistamista ja pankkien liiallisen velkaantumisen rajoittamista.

Uudistus on tärkeä rahoitusjärjestelmän vakauden lisäämiseksi. Viime vuodet ovat osoittaneet finanssikriisien huomattavat kustannukset kansantalouksille. Kunniahimoisella uudistuksella, jonka voimaansaattamiseen annetaan riittävä siirtymävaihe, voidaan päästä nykyistä kestävämpään rahoitusjärjestelmään rajoittamatta liikaa pankkien lainanantokykyä