SUOMEN PANKKI
Puhe
19.10.2010

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen "Productivity Forum 2010" -seminaarissa 19.10.2010

Puheen lyhennelmä

Makrotalouden realiteetit

Maailmantalous on elpymässä syvästä taantumasta, johon se ajautui rahoitusmarkkinoiden kriisiydyttyä loppuvuonna 2008. Elpyminen on kuitenkin ollut eritahtista. Kiinan talouskasvu – joka hidastui vain vähän kriisin aikana – vauhdittui ensimmäisten joukossa mittavien elvytystoimien tukemana. Tämä heijastui laajalti muihin Aasian kehittyviin talouksiin ja muualle maailmantalouteen. Yhdysvalloissa ja Japanissa elpyminen käynnistyi hieman myöhemmin vuoden 2009 aikana. Sen sijaan euroalueella käännettä saatiin odottaa vuoden 2010 kevääseen asti. Sittemmin niin Kiinasta, Yhdysvalloista kuin Japanistakin on saatu merkkejä siitä, että elpymisen vauhti on tasaantumassa.

Kasvun ennakoidaan jakautuvan jatkossakin epätasaisesti. Kehittyvissä maissa nopeaa kasvua tukee paitsi väestörakenne, varsinkin niiden asema teknologian kiinniottajina: on nopeampaa ottaa käyttöön jo valmiina olevaa korkean tason teknologiaa kuin itse kehittää sitä. Lisäksi eriytyneelle kehitykselle antaa leimansa rahoituskriisi, jonka odotetaan hidastavan tulevina vuosina enemmän kehittyneiden talouksien kuin kehittyvien maiden kasvua.

Tähän syynä on se, että rahoituskriisi vaikutti selvästi enemmän kehittyneisiin kuin kehittyviin talouksiin. Kotitaloudet ovat jo lisänneet säästämistään useissa niissä maissa, joissa velkaantuminen oli ennen kriisiä nopeinta. Kotitalouksien velkaantuneisuuden palauttaminen pitkän aikavälin kestävälle tasolle arvioidaan olevan useissa maissa pitkällinen prosessi. Tämä hidastaa todennäköisesti talouskasvua näissä maissa useiksi vuosiksi.

Yksi kriisin vakavimmista seurauksista on ollut valtioiden nopea velkaantuminen. Talouden elvytystoimet ovat kasvattaneet julkisia vajeita ja siten lisänneet julkista velkaa esimerkiksi joissakin euroalueen talouksissa hyvin nopeasti. Nämä velat lisäävät tulevaisuuden rahoituspaineita entisestään. Näistä velkataakoista on mahdollista suoriutua vain riittävän talouskasvun oloissa, mutta myös rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä.

Useat euroalueen maat ovat tilanteessa, jossa työikäisen väestön osuus alkaa supistua. Siten väestönkasvu ei enää riitä turvaamaan talouskasvua, vaan pikemminkin uhkana on, että tehtyjen työtuntien määrä alkaa supistua. Näin ollen tuottavuuskehitys jää ainoaksi mahdollisuudeksi velanhoidon kannalta välttämättömän talouskasvun saavuttamiseen. Tuottavuuden kasvun kiihdyttäminen on tulevan hyvinvoinnin kannalta keskeinen haaste, joka vaatii sekä julkisen vallan että yksityisen sektorin ponnistuksia.