Maailmantalouden kasvu supistui ennennäkemättömällä tavalla vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Maailmantalous on nyt syvässä taantumassa. Suomen Pankin ennusteessa maailmantalouden odotetaan elpyvän vasta vuoden 2010 alkupuolella. Siihen mennessä mittavat raha- ja finanssipoliittiset tukitoimet alkavat vaikuttaa ja rahoitusmarkkinakriisi vähitellen helpottaa.
Suomen kaltaiset pienet avoimet taloudet ovat hyötyneet huomattavasti kansainvälisen kaupan kasvusta ja työnjaon syvenemisestä. Jos maailmankauppa taantuu, pääomamarkkinat pirstoutuvat ja protektionismi lisääntyy, Suomen tuottavuuden kasvu hidastuu pitkäksi aikaa.
Pankkijärjestelmä on vakautettu kansainvälisillä toimenpiteillä, mutta rahoitusmarkkinoiden toimintakyky ei ole palautunut entiselleen. Tarve korjata taseita on pakottanut rahoituslaitokset supistamaan luotonantoa, kiristämään luottoehtoja ja realisoimaan sijoituksia. Näin rahoitusmarkkinakriisin vaikutukset ovat levinneet reaalitalouteen laajasti.
Euroopan keskuspankki on turvannut pankkijärjestelmän likviditeetin. Lokakuun jälkeen se on laskenut rahapolitiikan ohjauskorkoja yhteensä 2 ¾ prosenttiyksikköä. Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko on nyt 1,5 % ja talletuskorko 0,5 %. EKP on lisäksi antanut pankeille niiden pyytämän määrän likviditeettiä ohjauskorolla ja ilmoittanut jatkavansa tätä käytäntöä niin kauan kuin tarvitaan, ainakin ensi vuoden puolelle asti. Toimenpiteiden seurauksena rahamarkkinakorot, kuten eonia- ja euriborkorot, ovat laskeneet merkittävästi. Euriborkorkoja käytetään Suomessa laajasti viitekorkoina.
"On syytä korostaa, ettei Euroopan keskuspankki ole vielä käyttänyt kaikkea korkopolitiikan liikkumatilaa. Tämä koskee kaikkia EKP:n ohjauskorkoja", Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Euro & talous lehden ennustenumeron julkistamistilaisuudessa.
"Mikäli taantuma edelleen pitkittyy ja hintavakauteen kohdistuvat ennustettua hitaamman inflaation riskit kasvavat, EKP:n tulee lisäksi olla valmis laajentamaan epätavallisten rahapoliittisten toimenpiteiden (non-standard measures) valikoimaa ja pidentämään toimenpiteiden kestoa. On tärkeä pitää kaikki vaihtoehdot avoimena", Liikanen jatkoi.
Myös Suomen talouden kasvunäkymät ovat hyvin lyhyessä ajassa heikentyneet rajusti. Kun Suomen Pankin syyskuun 2008 ennusteessa reaalisen tuotannon määrän arvioitiin kasvavan vuosina 2008–2010 kumulatiivisesti yhteensä runsaat 5 %, sen arvioidaan nyt supistuvan saman verran. Ennusteen muutoksesta yli puolet selittyy jo toteutuneella kehityksellä. Suomen Pankki arvioi, että tänä vuonna kansantuote supistuu 5 %.
Suurin muutos on vientinäkymissä. Ennusteessa viennin määrä pienenee tuntuvasti. Kotimaisista kysyntäeristä erityisesti investointien kasvu hidastuu. Yksityisen kulutuksen kehitys on myös selvästi aiempaa hitaampaa, ja kotitalouksien säästämisaste nousee.
Työllisyys heikkenee aiemmin arvioitua enemmän. Vuosina 2009–2011 menetetään yhteensä 180 000 työpaikkaa. Inflaatio hidastuu lähelle yhtä prosenttia. Vaihtotaseen ylijäämä sulaa pois. Julkinen talous vajoaa tuntuvasti alijäämäiseksi. Samalla valtion ja kuntien velkaantuminen kasvaa ja eläkerahastojen arvo alenee.
Vaikka taantuma jäisikin lyhytaikaiseksi, kuten ennusteessa arvioidaan, sen syvyys jättää talouteen pitkäaikaisen painolastin. Julkisen talouden liikkumavara on pienentynyt tuntuvasti. Suomen kokemukset osoittavat myös, että työmarkkinoiden toipuminen vie pitkän aikaa.
Finanssipoliittinen elvytys ja siihen liittyvä valtion velan lisääminen ovat tässä tilanteessa suhdannepoliittisesti perusteltuja. Suomella ovat kuitenkin edessään suuret väestön vanhenemisesta aiheutuvat julkisen talouden menopaineet. Toimenpiteet, joilla julkinen talous voidaan vakauttaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, parantavat elvytystoimien uskottavuutta ja helpottavat niiden rahoitusta.