Suomen maksutaseen vuositilasto on uudistunut
Uudistuneen katsauksen aihepiirejä ovat vaihtotase, suorat sijoitukset ja arvopaperisijoitukset sekä Suomen rahalaitosten ulkomaiset saamiset ja velat. Katsaus sisältää kuvioliitteen sekä erillisen taulukkoliitteen (excel). Aiemmin ilmestyneet suorien sijoitusten ja arvopaperisijoitusten vuositiedotteet on yhdistetty tähän uudistuneeseen katsaukseen. Ne eivät enää ilmesty erillisinä tiedotteina.
Katso koko Suomen maksutaseen ennakkokatsaus:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Pages/vuosikatsaukset.aspx
Suomen vaihtotase on edelleen selvästi ylijäämäinen. Ylijäämän vastaeränä rahoitustaseessa ovat työeläkelaitosten ja muiden institutionaalisten sijoittajien arvopaperisijoitukset ulkomaille. Vaihtotase on ollut ylijäämäinen vuodesta 1994 lähtien. Suurimmillaan ylijäämä oli vuosina 2001 ja 2002 noin 9 % BKT:stä. Vuonna 2007 vaihtotaseen ylijäämä oli 8,2 mrd. euroa eli 5 % BKT:stä. Vaihtotaseen ylijäämä on perus-tunut edelleen vahvaan tavaroiden vientiin. Huomattavasti osuuttaan koko vaihtotaseen tuloista ovat kasvattaneet pääomakorvaukset, joita suomalaiset saavat ulkomaisista sijoituksistaan.
Kahtena viime vuonna pääomaa veivät nettomääräisesti ulkomaille kaikki muut sektorit paitsi rahalaitossektori (pl. keskuspankki), joka vuodesta 2003 lähtien on ollut pääoman tuoja. Eniten pääomaa ovat vieneet työeläkelaitokset. Pääoman viejiä ovat myös sijoitusrahastot ja vakuutuslaitokset, jotka muodostavat pääosan muut rahoituslaitokset sektorista. Arvopaperisijoituksista on tullut pääomanliikkeiden suurin erä. Niitä käytetään myös suurten yritysjärjestelyjen yhteydessä suorien sijoitusten ohella. Muiden sijoitusten suurin erä ovat pankkien väliset talletukset. Näiden talletusten määrä heilahteli voimakkaasti kuukaudesta toiseen.
Suomen ja ulkomaiden välisten saamis- ja velkavarantojen eli ulkomaisen nettovarallisuusaseman kehitykseen vaikuttavat pääomanliikkeiden lisäksi rahoitusvarallisuuden hintojen ja valuuttakurssien muutokset. Suomen ulkomaisen nettovarallisuuden (saamiset – velat) velkaenemmyys oli vuonna 2007 noin 30 % BKT:stä. Suurimmillaan velkaenemmyys oli vuonna 2000 lähes 200 % BKT:stä, kun suomalaisten yritysten osakevelat olivat enimmillään pörssikurssien nousun vuoksi. Kun nettovarallisuudesta poistetaan oman pääoman erät, suomalaisilla on vuodesta 2003 alkaen ollut enemmän ulkomaisia saamisia kuin velkoja.
Lisätietoja: Ekonomisti Jaakko Suni, puh 010 831 2454