Rahoitusmarkkinoiden ongelmien kärjistyminen on heikentänyt maailmantalouden näkymiä. Rahoituksen hinta on kallistunut ja saatavuus vaikeutunut. Erityisesti Yhdysvaltain taloutta uhkaa nyt heikkenevän kehityksen kierre, jossa rahoitusmarkkinoiden ongelmat ja talouskasvun hidastuminen ruokkivat toisiaan.
Samaan aikaan kun kasvunäkymät ovat vaimentuneet, on inflaatio euroalueella kiihtynyt. Sekä elintarvikkeiden että polttonesteiden hinnat ovat nousseet, kun elintarvikeraaka-aineiden ja raakaöljyn hinnat ovat kallistuneet maailmanmarkkinoilla. Myös inflaatio-odotukset ovat voimistuneet. "Raaka-aineiden hintojen nousun ei tule antaa aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia euroalueen inflaatioon. Inflaatio-odotusten ankkuroiminen hintavakaustavoitteen mukaiseen inflaatiovauhtiin on ensiarvoisen tärkeää", arvioi pääjohtaja Erkki Liikanen julkistaessaan Suomen Pankin talousennusteen vuosiksi 2008–2010.
Suomen vahvana jatkuneen talouskasvun ennustetaan olevan hidastumassa osin kansainvälisen kehityksen heikkenemisen takia. Inflaatio on kiihtynyt myös Suomessa, kuten monissa muissakin maissa. Suomen Pankin ennusteen mukaan inflaatio on kuluvana vuonna runsaat 3 % ja hidastuu vähitellen ensi vuodesta alkaen.
Lähivuosina inflaatiota pitävät osaltaan yllä uusiin työehtosopimuksiin sisältyvät aiempaa suuremmat palkankorotukset. Palkkojen nousuvauhti kiihtyy Suomessa samaan aikaan, kun työn tuottavuuden kasvun ennustetaan hidastuvan. Lisäksi kansantulon määrän kasvua vaimentaa tulevinakin vuosina vaihtosuhteen heikkeneminen eli tuontihintojen nousu suhteessa vientihintoihin. Palkankorotukset heikentävätkin suomalaisen tuotannon kansainvälistä kustannuskilpailukykyä. Tämä huonontaa merkittävästi Suomen talouden näkymiä varsinkin, jos kansainvälinen talouskasvu hidastuu voimakkaasti.
Työmarkkinat ovat Suomessa kiristyneet huolimatta yli 6 prosentin työttömyysasteesta, mikä kertoo ongelmista työmarkkinoiden toiminnassa. Ongelmia voidaan vähentää, jos yritys- ja työpaikkakohtaisen sopimisen osuutta lisätään tulevilla palkkaneuvottelukierroksilla ja se toteutetaan siten, että tuottavuuskehitys vauhdittuu kannustimia kehittämällä. Kasvanut tarve lisätä paikallista sopimista ei poista sitä tosiasiaa, että palkankorotusten koordinointi kansantalouden tasolla on edelleen tärkeää hyvän työllisyyden ja hintavakauden turvaamiseksi.
Hallitukselle keskeinen haaste on toteuttaa toimenpiteitä, jotka kannustavat työllistymään ja työllistämään. Tässä suhteessa työn verotuksen keventäminen on perusteltua. Se tulee toteuttaa julkisen talouden vakautta vaarantamatta. Tämä edellyttää menojen hallintaa ja sitä, ettei veropohjaa rapauteta.
Uusissa työehtosopimuksissa palkankorotukset ovat poikkeuksellisen suuria julkisella sektorilla. Tämä heikentää julkisen talouden tasapainoa, jonka ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää.
"Julkisen sektorin palkkamenojen kasvu tekee entistäkin tärkeämmäksi työn tuottavuuden kasvattamisen julkisten palveluiden tuotannossa. Avainkysymys on, miten uutta teknologiaa hyödynnetään, työt organisoidaan ja työntekijöiden aloitteellisuutta työn järjestämisessä kannustetaan", pääjohtaja Erkki Liikanen arvioi esitellessään Suomen Pankin ennustetta.
***
Seuraavat artikkelit ovat ilmestyneet viime päivinä Suomen Pankin BoF Online julkaisusarjassa.
Markus Haavio: Tuotantokuilu Suomessa.
Timo Hirvonen: Kuluttajien inflaatio-odotukset Suomessa.
Jukka Railavo, Anssi Rantala ja Antti Ripatti: Suomen viennin odottamattomat vaihtelut, palkat ja kokonaistaloudellinen kehitys: Laskelmia Aino-mallilla.
Juuso Vanhala: Miten globalisaatio näkyy työmarkkinoilla?