Maailmantalouden kehitys on ollut alkuvuoden 2010 aikana ennakoitua parempaa. Valtioiden velkakriisi on kuitenkin lisännyt arvioitua heikomman talouskehityksen riskejä.
”Kriisin vaikutusten laajuutta ja kestoa on vielä ennenaikaista arvioida. Kasvun kestävä käynnistyminen edellyttää kuitenkin luottamuksen palauttamista valtioiden velanhoitokykyyn”, pääjohtaja Erkki Liikanen totesi Euron & talouden tiedotustilaisuudessa.
Mittavista toimenpiteistä huolimatta markkinoiden hermostuneisuus on jatkunut ja jännitys pankkien välisillä markkinoilla lisääntynyt. Epävarmuuden lisääntymisen ohella julkisten talouksien aiemmin odotettua ripeämpi vakauttaminen voi hidastaa kasvua lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä vaikutus on positiivinen. Ilman kunnossa olevaa julkista taloutta kestävä kasvu ei ole mahdollista.
”Julkisen talouden sopeutus on välttämätöntä velkaantumisen taittamiseksi. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan myös kasvuedellytyksistä on huolehdittava. Maiden onkin ryhdyttävä laajapohjaisiin uudistuksiin kilpailukyvyn ja kasvuedellytysten kohentamiseksi”, pääjohtaja Liikanen muistutti.
EKP:n ensisijainen tavoite on hintavakaus, ja tästä tavoitteesta EKP ei jousta missään olosuhteissa. Finanssikriisin aikana käyttöön otetut poikkeukselliset toimenpiteet eivät ole ristiriidassa hintavakauden tavoitteen kanssa. Tarkoituksena on turvata rahapolitiikan tehokas välittyminen ja rahoitusjärjestelmän vakaus euroalueella. Nämä ovat välttämättömiä edellytyksiä talouskasvulle.
”Arvopaperimarkkinoita koskeva ohjelma ei merkitse rahapolitiikan keventämistä. Ohjelman kautta markkinoille jaettu likviditeetti poistetaan kokonaisuudessaan. Nykyinen rahapolitiikan mitoitus on edelleen tarkoituksenmukainen”, Liikanen sanoi.
Suomessa talouden elpyminen on käynnistynyt tahmeasti. Tuotanto ja myös vienti supistuivat vielä vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Hyvä uutinen on, että työllisyystilanne on kevään kuluessa tasaantunut, ja kausivaihtelusta puhdistettuna työttömyysaste on jopa hieman laskenut. Sen sijaan asuntojen viimeaikaiseen nopeaan kallistumiseen liittyy riskejä.
”Sekä lainanottajan että pankin tulee luottopäätöstä tehtäessä arvioida asuntovelallisen kyky selviytyä velanhoidosta myös muunlaisessa tilanteessa kuin nykyisessä matalan korkotason ympäristössä”, pääjohtaja Liikanen painotti.
Suomen rahoitusjärjestelmä on säästynyt kriisiltä, ja pankkien vakavaraisuus on keskimäärin vahva. Silti Suomenkaan rahoitusjärjestelmä ei ole suojassa kansainvälisiltä häiriöiltä
.”Jotta pankkien luotonantokyky säilyisi tämänhetkistä huonommassakin taloustilanteessa, niiden tulisi varmistaa kannattavuutensa ja vahvistaa likviditeetti- ja pääomapuskureitaan”, pääjohtaja Liikanen totesi.
Suomen julkinen talous on tänä vuonna syvästi alijäämäinen, ja sen myötä julkinen velka kasvaa nopeasti. Vaikka luottamus Suomen julkiseen talouteen onkin säilynyt kriisin aikana, luottamuksen varmistaminen myös tulevaisuudessa edellyttää määrätietoista julkisen talouden tervehdyttämistä.
”Vahvan kasvun edellytyksenä on julkisen talouden rahoitustilanteen vahvistaminen. Investointien ja muiden pitkäaikaisten sitoumusten kannalta olisikin tärkeää, että julkisen talouden vakauttamisesta saataisiin aikaan pitkäaikainen, yli vaalikausien ulottuva suunnitelma”, pääjohtaja Liikanen totesi.
***
Euro & talous julkaisu 2/2010 sisältää vakioartikkelien Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne ja Rahoitusjärjestelmän vakaus lisäksi kaksi muuta artikkelia:
– Julkisen sektorin rahoituksen haasteet euroalueella,
Heli Huhtala ja
Mikko Spolander – Keskuspankin rooli rahahuollossa,
Miika Syrjänen ja
Kari Takala.