SUOMEN PANKKI
Lehdistötiedote nro 16
23.5.2013

Heikot talousnäkymät ja kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu yhä riskinä rahoitusmarkkinoilla

​Euroopan rahoitusmarkkinoilla tilanne on parantunut, mutta talouden kasvunäkymät ovat heikot. Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvat riskit aiheutuvat pääosin heikoista kasvunäkymistä ja kotitalouksien velkaantuneisuudesta. Velkataakan riskejä lisää asuntolainojen sidonnaisuus markkinakorkoihin, jotka ovat historiallisen matalat.

”Velkaantumisen jatkuminen heikentää kotitalouksien ja samalla koko kansantalouden kykyä sopeutua talouden negatiivisiin yllätyksiin”, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen sanoi rahoitusjärjestelmän vakautta käsittelevän Euro & talous  julkaisun tiedotustilaisuudessa.

On tärkeää varmistaa keinot liiallisen velkaantuneisuuden hillitsemiseksi. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että lainakatolla voidaan vaimentaa asuntoluotonannon liiallista kasvua ja tästä johtuvaa varallisuushintojen perusteetonta nousua. ”Valmiudet käyttää makrovakausvälineitä, kuten lainakattoa ja järjestelmäriskipuskuria, on syytä luoda ajoissa. Historia on osoittanut, että sellaiset vahingolliset kehityskulut, joihin näillä välineillä voidaan puuttua, menevät liiallisuuksiin usein vähitellen”, selvensi varapuheenjohtaja Hakkarainen.

Suomessa pankkien vakavaraisuusluvut ovat säilyneet hyvinä: omia varoja on riittävästi ja ne ovat pääosin hyvälaatuisia. Pankkien kannattavuuden edellytykset kuitenkin heikentyvät matalan korkotason alentaessa korkokatetta. Suurimmat pankit ovat voineet hyödyntää monipuolisia liiketoimintojaan ja kasvattaa sijoitus- ja muita tuottojaan.

Vakavarainen pankkijärjestelmä kykenee ylläpitämään luotonantokykyään talouden laskusuhdanteissa. Yritysten rahoitustilanne on Suomessa muihin euromaihin verrattuna verrattain hyvä ja yrityslainojen korot ovat historiallisen matalat. Rahoituksen saatavuus on kuitenkin heikkenemässä, ja etenkin pienten lainojen marginaalit ovat kasvaneet. ”Yritysten rahoituslähteiden monipuolistumisen edellytyksistä on huolehdittava. Siksi on tärkeää paikallistaa yritysrahoituksen mahdolliset ongelmat”, varapuheenjohtaja Hakkarainen tähdensi.

Vakavaraisille ja maksuvalmiudeltaan vahvoille pankeille sääntelyuudistukset aiheuttavat vähemmän toimia ja kustannuksia kuin heikoille pankeille. Sääntelyn kiristyminen ja matala korkotaso yhdessä vaimean talouskehityksen kanssa haastavat rahoitussektorin nykyisiä liiketoimintamalleja. Myös pankkien varainhankinta kallistui sijoittajien pankkeihin kohdistaman kiinnostuksen vähentyessä, joskin tilanne on Suomessa viime aikoina parantunut.

Finanssikriisin opetuksena rahoitusjärjestelmän kykyä kantaa riskejä tulee vahvistaa edelleen. ”Suomi on suhdanneherkkä maa, jonka pankkisektori on suuri, keskittynyt ja kytkeytynyt kansainväliseen talouteen. Tämän vuoksi kansainvälinen rahoitussääntely hyödyttää meitä”, Hakkarainen totesi.