Maailman rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen myötä Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet nopeasti. Suomen Pankki on tarkistanut lähivuosien kasvuennusteitaan merkittävästi. Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 0,5 %, eikä vuoden 2010 kasvukaan yllä kuin 0,7 prosenttiin.
"Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti. Talouspolitiikan keinoilla voidaan pehmentää talouden heikkenemistä mutta ei kuitenkaan estää sitä", arvioi pääjohtaja Erkki Liikanen esitellessään Suomen Pankin ennusteen tarkistusta ja Rahoitusjärjestelmän vakaus 2008 raporttia.
Rahoitusmarkkinoiden yli vuoden kestänyt häiriötila muuttui syys-lokakuun aikana kriisiksi, kun luottamus globaalin rahoitusjärjestelmän toimintaan heikkeni voimakkaasti. Rahoituksen välityksen vaikeutuminen on alkanut nopeasti heijastua myös rahoitussektorin ulkopuolelle. Monissa kehittyneissä maissa kokonaistuotanto on viime kuukausina supistunut, ja myös kehittyvien talouksien kasvu on nopeasti hidastumassa.
Kansainvälisten järjestöjen uusimpien ennusteiden mukaan maailmantalouden kasvu on jäämässä vuonna 2009 selvästi hitaammaksi kuin viime vuosina, ja useissa maissa kokonaistuotannon ennustetaan supistuvan.
"Kasvunäkymiin sisältyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Talouskehitys voi jäädä ennustettuakin heikommaksi, sillä rahoitusmarkkinakriisin lopullisia vaikutuksia muuhun talouteen on vielä vaikea arvioida", pääjohtaja Liikanen sanoi.
Maailmantalouden tilan nopea heikentyminen on alentanut tuntuvasti monien raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja ja vähentänyt kysyntäpaineita. Tämän myötä kuluttajahintojen nousuvauhti on alkanut hidastua yleisesti. Euroalueellakin inflaatio on hidastunut lähelle hintavakauden tavoitetta. Hintavakausnäkymien kohentuminen ja hintavakautta uhkaavien riskien väheneminen ovat antaneet tilaa EKP:n ohjauskoron alentamiselle.
Suomessa rahoitusmarkkinakriisin vaikutusten ennustetaan näkyvän voimakkaimmin investoinneissa ja viennissä. Rahoituskustannusten nousu, rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen, supistuva tilauskanta ja heikkenevät tulosnäkymät vähentävät erityisesti yritysten kone- ja laiteinvestointeja. Myös rakentamisen odotetaan hiljenevän laaja-alaisesti.
Viennin ennustetaan supistuvan, kun monet keskeiset vientimarkkinat ajautuvat taantumaan. Investointitavaroiden suuri osuus viennissä lisää Suomen talouden haavoittuvuutta nykytilanteessa. Myös yksityisen kulutuksen kehitys on selvästi heikentymässä, kun työttömyys alkaa lisääntyä ja kotitalouksien varovaisuussäästäminen kasvaa.
Talouskehityksen heikentyminen näkyy myös Suomen julkisen talouden rahoitusasemassa. Työllisyyden ja yritysten tuloskehityksen heikkeneminen yhdessä tulo- ja arvonlisäverotuksen keventämisen kanssa muuttaa valtiontalouden alijäämäiseksi vuonna 2009. Alijäämän ennustetaan kasvavan edelleen vuonna 2010. Kokonaisuudessaan julkinen talous pysyy ennusteen mukaan lähivuosina ylijäämäisenä mutta vain vähän.
Vaikka kotimainen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana ja kestää toimintaympäristön häiriöitä hyvin, ei Suomen pankkisektori ole eristyksissä kansainvälisestä kriisistä. Pankkien markkinaehtoinen varainhankinta on vaikeutunut myös Suomessa, ja luottoriskit ovat kasvussa talouskehityksen heikentymisen myötä. Pankkien maksuvalmiustilanne on kuitenkin kyetty kokonaisuudessaan pitämään suotuisana, ja pankkien vakavaraisuus on säilynyt hyvänä.
Suomen Pankin ja Rahoitustarkastuksen yhteisissä laskelmissa on testattu myös pankkien kykyä selviytyä ennakoitua syvemmästä taantumasta. Stressitestin tulosten mukaan pankkien kannattavuus heikkenisi, mutta pankkisektori kokonaisuutena selviäisi oletetusta tilanteesta tyydyttävästi.
Suomen Pankki on osana eurojärjestelmää varmistanut tahollaan, että Suomessa toimivilla osapuolilla on käytössään eurojärjestelmän tarjoamat välineet pankkijärjestelmän maksuvalmiuden turvaamiseksi.
”EU-maiden yhteisesti sopiman ohjelman mukaisesti kotimaisten viranomaisten yhteistyöllä on varauduttava mahdollisten ongelmapankkien pääomittamiseen ja uudelleenjärjestelyihin. Mutta on tärkeä huomata, että myös vakavaraisten ja toimintakykyisten pankkien pääomittaminen saattaa olla tarpeen, jotta rahoituksen välitys pysyy riittävällä tasolla”, pääjohtaja Liikanen muistutti.
* * *
Euron & talouden erikoisnumero Rahoitusjärjestelmän vakaus 2008 sisältää laajan katsauksen pankki- ja vakuutussektorin toimintaympäristöön ja infrastruktuuriin.
Euro & talous 4/2008 -julkaisu sisältää Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne -vakioartikkelin lisäksi artikkelit:
Suomen Venäjän-kauppa ja sen merkitys yrityksille, Heli Simola
Kiinan talouden nousu vaikuttaa muidenkin maiden inflaatioon, Juuso Kaaresvirta ja Tuuli Koivu
Sähköinen lasku tehostaa maksamista ja säästää ympäristöä, Jenni Koskinen