Maailmantalous on alkanut toipua vakavimmasta rauhanaikaisesta kriisistään. ”Raha- ja finanssipolitiikka on tukenut talouskasvua ja rahoitusmarkkinoita poikkeuksellisella voimalla”, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen esitellessään uutta ennustetta Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.
Maailmantalouden kasvun odotetaan elpyvän lähivuosina edelleen mutta jäävän totuttua hitaammaksi ja maantieteellisesti epätasaiseksi. Rahoitussektorin tarve vahvistaa taseita hillitsee luotonantoa, mikä saattaa hidastaa maailmantalouden kasvua ennakoidusta. Raha- ja finanssipolitiikassa elvytystoimien asteittainen purku on jo aloitettu.
Pääjohtaja Liikasen mukaan ”kokonaistuotannon supistuminen on päättynyt Suomessa. Kansantuote kasvaa kuitenkin lähivuosina selvästi hitaammin kuin ennen talouskriisiä. Kokonaistuotanto ei yllä vuoden 2008 tasolle edes ennustejakson lopussa vuonna 2012”. Suomen vienti jää jälkeen vientimarkkinoiden kehityksestä. Yksityisen kulutuksen kasvu pysyy vaimeana, ja investoinneista on kasvun moottoriksi vasta ennustejakson jälkipuolella.
Inflaation ei näissä oloissa ennusteta muodostuvan ongelmaksi taloudelle. ”Hinta- ja kustannuskehityksen aiempia ylilyöntejä ei kuitenkaan saada korjattua, vaan kilpailukyvyn menetykset jäävät rasittamaan taloutta”, pääjohtaja Liikanen huomautti.
Vuosina 2008–2009 teollisuuden tuotanto ja työllisyys supistuivat rajusti. Palvelujen osuus tuotannosta vastaavasti kasvoi. Tuotantorakenteen muutos yhdessä väestön ikääntymisen kanssa hidastaa tuottavuuden kasvua. Tehdasteollisuuden tuotannon pieneneminen kääntää vaihtotaseen alijäämäiseksi ennustejaksolla, ja Suomi alkaa kansantaloutena velkaantua ulkomaille.
Työttömyys on lisääntynyt odotettua vähemmän, koska työvoiman tarjonta on supistunut. Se johtuu osittain eläkkeelle siirtymisen vauhdittumisesta. ”Kasvun hitaan elpymisen ei odoteta vähentävän työttömyyttä 9 prosentin tuntumasta”, pääjohtaja Liikanen sanoi.
Valtiontalouden tila on vaikea, ja talouspolitiikan kannalta elämme kriittistä aikaa. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen on vaativa tehtävä, mutta epävarmuus talouden ja ratkaisujen suunnasta sekä päätösten viipyminen syövät kasvun oraita. ”Suomen talouskasvu hiipuu, jos kasvun pohjaa ei vahvisteta, suomalaisen tuotannon hintakilpailukykyä ylläpidetä eikä julkisen talouden kestävyyttä turvata. Tarvitaan ponnistuksia tuottavuuden kasvun vauhdittamiseksi ja julkisten palveluiden rahoituspohjan turvaamiseksi”, pääjohtaja Liikanen painotti.
Julkisen talouden palauttaminen kestävälle pohjalle muodostuu huomattavan vaikeaksi ilman työurien pidentämistä ja peruspalvelujen tuottavuuden nousua. Velkaantumisen taittaminen edellyttäisi tällöin mittavia verojen korotuksia ja menojen leikkauksia.
Jos kansantalouden kilpailukykyä ei turvata, yritysten mahdollisuudet pitää kiinni markkinaosuuksistaan heikentyvät edelleen. ”Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn ylläpitämiseksi tarvittaisiin sellaista sopimuskäytäntöä, joka yhteisellä palkka-ankkurilla vakauttaisi kansantalouden yleistä kehitystä, mutta tarjoaisi samalla joustavat puitteet sopia palkoista paikallisella tasolla”, pääjohtaja Liikanen sanoi.
Myös verotuksen rakenteen uudistamisella voitaisiin tukea julkisen talouden kestävyyttä ja talouden kasvuedellytyksiä. Verotuksessa tulisikin suosia sellaisia toimia, joilla edesautetaan työllisyyden kasvua ja työllistämistä.