SUOMEN PANKKI
Lehdistötiedote nro 20
17.6.2003

Maksujärjestelmäriskien sääntely ja hallinta – suomalainen näkökulma

Suomen Pankin A-sarjassa on ilmestynyt julkaisu Maksujärjestelmäriskien sääntely ja hallinta – suomalainen näkökulma. Teos on kirjoitettu Suomen Pankin ja Rahoitustarkastuksen yhteistyönä. Suomen Pankista julkaisun kirjoittamiseen ovat osallistuneet johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen ja ekonomisti Timo Iivarinen, Rahoitustarkastuksesta maksujärjestelmäasiantuntija Veikko Saarinen ja pankkitarkastaja Matti Lukka. Teos on täysin uudistettu laitos vuonna 1998 julkaistusta vastaavasta julkaisusta.

Luotettavat maksujärjestelmät ovat edellytys sille, että modernin yhteiskunnan talous toimii tehokkaasti. Globalisoituvassa maailmassa ja tekniikan kehittyessä edelleen nopeasti myös maksujärjestelmät ovat murroksessa. Kansainväliset riippuvuudet lisääntyvät ja maksutapahtumien reaaliaikaisuus kasvaa. Nämä muutokset tehostavat maksujenvälitystä ja vähentävät riskejä, mutta asettavat samalla uusia haasteita. Kasvava reaaliaikaisuus esimerkiksi vähentää virheiden korjaamiseen jäävää aikaa. Mahdolliset ongelmat tulevat nopeammin päivänvaloon, mikä korostaa maksujärjestelmien luotettavuuden merkitystä.

Kirjoittajien arvion mukaan suomalaisten järjestelmien riskit ovat tällä hetkellä alhaisella tasolla. Samansuuntainen on myös Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Financial Sector Assesment Program -ohjelman yhteydessä antama arvio suomalaisista maksujärjestelmistä. Kiitos tästä kuuluu sekä rahoitussektorin itsesääntelynä tapahtuneelle kehitykselle että viranomaisten toimenpiteille. Hyvät arviot eivät saa kuitenkaan tuudittaa liialliseen itsetyytyväisyyteen, vaan järjestelmiä on kehitettävä edelleen vastaamaan muuttuvan ja teknistyvän toimintaympäristön tarpeita. Tällöin on otettava huomioon sekä järjestelmiä ylläpitävien instituutioiden että kuluttajien, yritysten ja sijoittajien tarpeet. Maksujärjestelmien toimivuus on kyettävä varmistamaan myös poikkeusoloissa. Kansainvälistä maksujärjestelmäyhteistyötä tulee vielä parantaa, kun pyritään yhtenäisiin näkemyksiin, joiden pohjalta kansainväliset standardit voivat kehittyä.