"Kasvun hiipuminen muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa heikentää vientiä. Öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen kohoaminen vähentää kotitalouksien reaalista ostovoimaa ja kasvattaa yritysten kustannuksia. Investointien vaimeneminen hidastaa tuotantoa. Rakentamisen pitkään jatkunut korkeasuhdanne päättyy samalla, kun asuntojen hintojen nousu loppuu. Poikkeuksellinen tekijä on metsäteollisuuden tuotannon supistuminen, johon on yhtenä syynä raakapuun saatavuuden heikkeneminen Venäjän asettamien vientitullien seurauksena", totesi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen julkistaessaan tänään pankin talousennusteen.
Kasvun hidastuessa työllisyyden koheneminen pysähtyy ja työttömyys jähmettyy runsaan 6 prosentin tasolle. Inflaatio on kiihtynyt energian ja raaka-aineiden hintojen kohoamisen seurauksena ennätyslukemiin. Inflaatio kuitenkin voi hidastua melko nopeasti edellyttäen, että raaka-aineiden hinnat eivät ala uudelleen kohota ja että palkkojen nousuvauhti taloudellisen kasvun heikentyessä hidastuu selvästi.
Suomen talouden perustekijät ovat edelleen varsin vahvat. Julkisen talouden rahoitusasema on hyvä. Pankit ovat vakaalla pohjalla. Mikäli ennusteen mukaisesti finanssikriisin nostattamat laineet maailmalla vähitellen tyyntyvät, talouden aktiivisuus Suomen tärkeimmissä vientimaissa alkaa ensi vuonna uudelleen vahvistua, mikä vetää Suomen mukanaan. Vuodeksi 2010 ennustetaan taas yli 2 prosentin kasvua.
"Hintojen yllätyksellisen nopea nousu vuoden 2008 aikana lisää kuitenkin palkka-hintakierteen riskiä. Polttoaineiden hinnan kohoaminen on ulkoista perua. Se merkitsee tulonsiirtoa Suomesta öljyntuottajamaille. Polttoaineiden hintoja ei voi kompensoida tulojen korotuksina, koska vastaavaa arvonlisäystä ei ole Suomessa tuotettu. Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeätä varmistaa, että keskipitkän ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät lujasti ankkuroituina hintavakauden määritelmän mukaiseen inflaatiovauhtiin. Energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun aiheuttamia laaja-alaisia kerrannaisvaikutuksia hinta- ja palkkapäätöksiin on vältettävä", totesi Liikanen
Ennusteen peruskuva onkin kasvun hidastumisesta huolimatta suhteellisen lohdullinen. Ennusteessa on lähdetty siitä, että rahoitusmarkkinoiden häiriötila jää tilapäiseksi ja maailmanlaajuiselta luottolamalta vältytään.
Taloudellisen kasvun kannalta merkittävin riski liittyy kuitenkin juuri rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen. Suomi ei voisi välttyä niiltä negatiivisilta vaikutuksilta, jotka seuraisivat, mikäli Yhdysvallat ja Eurooppa ajautuisivat selvään taantumaan, johon liittyisi myös Venäjän ja Kiinan kasvun hidastuminen.
Suomen vastustuskykyä heikentävät kotitalouksien velkaantuneisuus ja yritysten palkkakustannusten nousu. Asuntojen hintojen lasku ja työllisyysnäkymien heikkeneminen saattaisivat kannustaa kotitaloudet säästämiseen, ja tällöin kulutuksen kasvu jäisi ennustettua heikommaksi. Negatiiviset työllisyysvaikutukset alkaisivat näkyä melko pian varsinkin, jos vientikysynnän uskottaisiin heikkenevän pysyvästi.
Julkisen talouden rahoitusylijäämä alkaa vuoden 2008 jälkeen nopeasti heikentyä. Syitä ovat korkeasuhdanteen taittuminen, verotuksen keventäminen ja jo parin vuoden päästä alkava väestön ikääntymisen kiihdyttämä menojen kasvu.
Veronkevennykset ovat ennusteperiodin aikana suurin yksittäinen valtiontalouden ylijäämää supistava tekijä. Työtulojen veronkevennykset ovat perusteltuja tilanteessa, jossa työmarkkinat ovat kireät ja raaka-aineiden saatavuudessa on ongelmia.
Työtulojen verotuksen keventämisen edellytyksenä kuitenkin on, että julkisen talouden kestävyys ei vaarannu. Se edellyttää menojen hallintaa ja laajaa veropohjaa.
Pääjohtajan puheeseen liittyvä kalvosarja (ppt, 1490 KB)