Eurosetelit ja -kolikot

Mistä saan tietoa euroseteleistä ja -kolikoista?

Euroopan keskuspankin (EKP) verkkopalvelussa on käteisrahalle oma esittelyosionsa. Siellä on myös vastaukset yleisimpiin seteleitä ja kolikoita koskeviin kysymyksiin. Suurin osa palvelusta on saatavilla suomeksi.

EKP:n seteli- ja kolikko-osio
http://www.ecb.europa.eu/euro/html/index.fi.html Tietoa uudesta eurosetelisarjasta
http://www.ecb.europa.eu/euro/html/index.fi.html

Voinko tilata euroseteleitä ja -kolikoita esittelevää materiaalia?

Euroseteleitä ja -kolikoita käsittelevää materiaalia voi tilata Suomen Pankista

Onko euroseteleissä maakoodia?

Eurosetelien 1. sarjan sarjanumeron etukirjaimeen sisältyy maakohtainen kirjainkoodi, joka esimerkiksi Suomella on L. Maakoodi ilmaisee sen, minkä maan kansallinen keskuspankki on painattanut setelit, mutta ei sitä, missä maassa setelit on painettu. Euroseteleiden toisen ns. Europa -sarjan seteleissä ei ole enää alkuperäisen tilaajamaan koodia, koska setelit hankitaan usein yhteishankintoina. Sen sijaan toisen sarjan setelien ensimmäisen kirjain kertoo, missä seteli on painettu.

Eurosetelien 1. sarjan maakoodit ja 2. sarjan painopaikat löytyvät täältä.
 

Löysin erikoisen näköisen kolikon. Mikä erilaisuuteen on syynä?

Eurokolikoiden toinen puoli on kaikissa euroalueen maissa erilainen, joten kolikkosi saattaa olla peräisin toisesta euroalueen maasta. Lisäksi euromaat saavat laskea liikkeeseen kahden euron erikoisrahoja juhlistaakseen merkittävää tapahtumaa tai henkilöä. Kukin maa voi lyödä yhden erikoisrahan vuodessa. Ne ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella, joten niitä kulkeutuu maasta toiseen.

Euromailla on oikeus laskea liikkeeseen myös juhla- ja keräilyrahoja (Suomessa esimerkiksi 5 euron maakuntarahat), joiden nimellisarvo yleensä poikkeaa tavanomaisista käyttörahoista. Nämä kolikot ovat virallisia maksuvälineitä vain liikkeeseenlaskumaassa.

Jos kolikon erilaisuus ei selity näillä tekijöillä, on hyvä ottaa yhteyttä rahojen lyöjään eli Rahapajaan (info(at)mint.fi). He voivat tarpeen tullen ottaa rahoja laboratorioonsa tutkittavaksi.

EKP: kansallisten puolten kuvat ja kuvaukset

http://www.ecb.europa.eu/euro/coins/html/index.fi.html

EKP: erikoisrahojen kuvat ja kuvaukset

http://www.ecb.europa.eu/euro/coins/comm/html/index.fi.html

Mikä on 2 euron erikoisraha?

Kukin euroalueen jäsenvaltio voi kerran vuodessa laskea liikkeeseen 2 euron erikoisrahan. Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla. Erikoisrahojen kansallisella puolella on kuitenkin erityinen kuva-aihe, joka eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheista.

Ainoastaan 2 euron kolikoista saa tehdä erikoisrahoja. Erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella. Niitä voi siis käyttää kuten tavanomaisiakin eurokolikoita, ja maksun vastaanottajalla on velvollisuus ottaa ne vastaan.

EKP:n luettelo erikoisrahoista
http://www.ecb.europa.eu/euro/coins/comm/html/index.fi.html

Miksi euroseteleissä esiintyy kolmea erilaista nimikirjoitusta?

Seteleissä on Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan allekirjoitus. EKP:n ensimmäinen pääjohtaja oli Wim Duisenberg ja toinen Jean-Claude Trichet. Hänen seuraajansa nykyisen pääjohtajan Mario Draghin  kausi alkoi 1.11.2011, minkä jälkeen painetuissa seteleissä on hänen allekirjoituksensa. Liikkeessä on jokaisen pääjohtajan allekirjoittamia seteleitä. 
 

Voiko kaikilla euroseteleillä ja -kolikoilla maksaa Suomessa?

Kaikki eurosetelit ja -kolikot, myös juhlarahat, ovat laillisia maksuvälineitä Suomessa. Suomen Pankin kanta laillisten maksuvälineiden liikkeeseenlaskijana on perinteisesti ollut, että kaikki lailliset maksuvälineet tulee hyväksyä maksuvälineinä. Tämä koskee erityisesti ns. luvanvaraisia elinkeinoja kuten apteekkeja ja julkisia liikennevälineitä.

Toisaalta maksuvälineen valinta ja hyväksyminen kuuluvat sopimusvapauden piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liikkeet voivat valita maksuvälineet, jotka ne haluavat hyväksyä. Ne voivat siis olla ottamatta vastaan esimerkiksi yhden ja kahden sentin kolikoita tai 500 euron seteleitä, mutta siinä tapauksessa niiden on annettava siitä asiakkaalle riittävä ja selkeä tieto. Asiasta säädetään kuluttajansuojalaissa, ja asian arviointi kuuluu kuluttajaviraston toimivaltaan.

Euroasetuksessa määrätään lisäksi, että kenelläkään ei ole velvollisuutta hyväksyä samassa maksussa enempää kuin 50 metallirahaa.

Kuluttajaviraston vastaus kysymykseen, pitääkö kauppiaan hyväksyä 1 ja 2 sentin kolikot:
Pienet kolikot ovat laillisia maksuvälineitä euroalueella – myös Suomessa. Yhden ja kahden sentin kolikoita ei käteismaksujen pyöristyssäännön takia tarvita Suomessa vaihtorahoiksi. Siitä huolimatta kolikot kelpaavat maksuvälineenä ja yrittäjillä on velvollisuus hyväksyä niiden käyttö. Vähittäisliikkeellä on toisaalta oikeus valita asiakkaansa, kunhan se ei syyllisty syrjintään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että liike voi kieltäytyä vastaanottamasta yhden ja kahden sentin kolikoita. Jos vähittäisliike ei ota niitä vastaan, sen pitää ilmoittaa asiasta kuluttajille ulko-ovellaan selkeästi ja näkyvästi.

(Lähde: Kuluttajaviraston verkkopalvelu, Tiedote 14.1.2011) 

 

Mitä teen rikkinäisille seteleille?

Asiakkaan on toimitettava rikkinäinen tai vahingoittunut seteli omaan pankkiinsa, jossa täytetään rikkinäisten setelien lähetyslomake. Pankki lähettää täytetyn ja allekirjoitetun alkuperäisen lomakkeen ja sen mukana rikkinäisen tai vahingoittuneen setelin Suomen Pankkiin tutkittavaksi ja lunastettavaksi.
Ohje rikkinäisten ja vahingoittuneiden setelien vaihtamisesta

Saako eurojen tai markkojen kuvia käyttää markkinoinnissa?

Suomen Pankki on julkaissut kuvien käytöstä ohjeen.
Rahojen aiheiden käyttö markkinoinnissa (PDF)

Myös EKP:llä on asiaa koskevaa ohjeistusta. EKP:n ohje eurosetelin jäljentämisestä:
http://www.ecb.europa.eu/euro/html/reproduction.fi.html